Nivelreuman tehokas hoito kannattaa myös yhteiskunnallisesti

Best Practice Nordic | Heinä 2016 | Reumasairaudet |

Janne Martikainen apulaisprofessori Farmasian laitos, Itä-Suomen yliopisto Kari Puolakka dosentti, osastonylilääkäri Etelä-Karjalan keskussairaala   Kustannusvaikuttavuuden arvioinnista on tullut viime vuosina yhä keskeisempi osa-alue lääkehoitojen korvattavuus- ja käyttöönottopäätöksissä niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Kustannusvaikuttavuusarviointien avulla pyritään edesauttamaan sitä, että käytettävissä olevilla resursseilla saadaan aikaiseksi maksimaalinen terveyshyödyn lisäys. Koska uudet hoidot ovat pääsääntöisesti kalliimpia kuin nykyisin jo käytössä olevat hoidot, on analyysien tavoitteena arvioida, voidaanko uusien hoitojen aiheuttamia lisäkustannuksia pitää kohtuullisina suhteessa niiden tuottamiin lisäterveyshyötyihin. Tämän suhteen mittarina käytetään yleisesti inkrementaalista kustannusvaikuttavuussuhdetta (ICER, incremental cost-effectiveness ratio). Kustannuksina huomioidaan tyypillisesti hoidon toteuttamisesta aiheutuvia hoito-, annostelu-, seuranta- ja matkakustannuksia. Vaikuttavuus analyyseissa mitataan taas yleisesti laatupainotettuina elinvuosina (QALY, quality adjusted life year), joka yhdistää hoidon aikaansaamat muutokset sekä potilaan elinajanodotteessa että koetussa terveyteen liittyvässä elämänlaadussa (HRQoL, Health-Related Quality of Life). Esimerkiksi reumasairauksissa hoidolla aikaansaadut elämänlaatuvaikutukset ovat keskeisellä sijalla.   Toiminta- ja työkyvyn rooli päätöksenteossa Suomen ikääntyvä väestö ja kansantalouden heikko kasvu ovat jo jonkin aikaa herättäneet keskustelua suomalaisten työurien pidentämisestä. Ratkaisuiksi on ehdotettu sekä nopeampaa työelämään siirtymistä että eläkeiän nostamista. Keskusteluissa on noussut esille myös väestön toiminta- ja työkyvyn parantamisen ja ylläpidon merkitys työurien aikana. Alentunut toiminta- ja työkyky näyttäytyy monella tavalla: poissaolona ansiotyöstä, heikentyneenä tuottavuutena ansiotyössä ja heikentyneenä kykynä suoriutua kotiaskareista. Kustannusvaikuttavuusanalyyseissa toiminta- ja työkyvyn parantumiselle ja erityisesti sen taloudellisille seuraamuksille on annettu tähän saakka pieni painoarvo. Tästä voidaan päätellä se, etteivät terveydenhuollon päätöksentekijät ole lähtökohtaisesti kiinnostuneita terveydenhuollon sektorin ulkopuolelle kohdistuvista vaikutuksista. Jos terveydenhuollossa tehtävät investointipäätökset nähdään kuitenkin osana laajempaa yhteiskunnallista voimavarojen käytön optimointitavoitetta, tulisi myös terveydenhuollon sektorin ulkopuolelle kohdistuvat vaikutukset pyrkiä huomioimaan arvioinneissa. Tällä voidaan varmistaa se, että käyttöön saadaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna kustannusvaikuttavimmat hoidot. Tästä näkökulmasta tehdyt päätökset ovat harvoin ristiriidassa potilaiden etujen kanssa.    Nivelreuman tuottavuuskustannukset Nivelreuma on yksi esimerkki merkittävästi toiminta- ja työkykyyn vaikuttavasta sairaudesta, joka johtaa työkyvyn alentumiseen työssä ollessa (presenteeismi), työstä poissaoloihin (absenteeismi) ja usein lopulta pysyvään työkyvyttömyyteen.1 Tehokkaan...