Statiinit ja äkillinen haimatulehdus

BestPractice | Heinä 2016 | Gastroenterologia |

Väestöpohjainen tapaus-verrokkitutkimus Jaana Kuoppala LT, PhD, dosentti, tutkijalääkäri Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Statiinit pienentävät seerumin LDL-kolesterolin pitoisuutta estämällä hydroksimetyyliglutaryyli-koentsyymi A -reduktaasin toimintaa. Statiineilla ehkäistään sydän- ja verisuonisairauksia ja niitä pidetään varsin turvallisina lääkkeinä. Tyypillisiä vakavia haittavaikutuksia ovat myopatia ja rabdomyolyysi, joista jälkimmäisen arvioidaan ilmaantuvan vuosittain neljälle 100 000:sta käyttäjästä. Statiinin käyttöön liittyy myös pieni diabeteksen riski. Äkilliseen haimatulehdukseen sairastuvien potilaiden määrä on kasvanut huomattavasti viimeisinä vuosikymmeninä. Haimatulehduksen merkittävimmät aiheuttajat ovat sappitauti ja runsas alkoholin käyttö. Äkillisen haimatulehduksen arvioidaan olevan lääkeperäinen 2–5 %:lla potilaista, joskin määrä on todennäköisesti aliarvioitu. Tutkimusnäyttö statiinien ja äkillisen haimatulehduksen yhteydestä on ristiriitaista. Havainnoivan tutkimusnäytön mukaan statiinit lisäävät haimatulehduksen riskiä, kun taas satunnaistetuista kontrolloiduista kokeista tehdyn meta-analyysin perusteella statiineilla voisi olla jopa suojaava vaikutus. Koska statiinien käyttäjiä on paljon ja statiineja on alettu käyttää myös sydän- ja verisuonitautien primaaripreventiossa, katsoimme aiheelliseksi tutkia statiinien ja haimatulehduksen yhteyttä väestöpohjaisessa rekisteriaineistossa.1 Aineisto ja menetelmät Tutkimusasetelmana on väestöpohjainen tapaus-verrokkitutkimus rekisteriaineistosta. Diagnoosi- ja toimenpidetiedot saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisteristä, ja korvattavien lääkeostojen ja erityiskorvausoikeuksien tiedot saatiin Kelasta. Tieto iästä, sukupuolesta ja kuolinpäivästä saatiin Kelasta. Tutkimukseen mukaan otettavan henkilön tuli olla vähintään 18-vuotias ja hänen oli pitänyt saada sairaalahoitoa uuden, äkillisen haimatulehduksen vuoksi (ICD-10 koodi K85) 2008–2010. Indeksipäivä oli sairaalaan sisäänottopäivä. Niitä potilaita, joiden haimatulehdus oli sappi- tai alkoholiperäinen, ei otettu mukaan. Jokaista tapausta kohden valittiin viisi iällä ja sukupuolella kaltaistettua verrokkia. Tutkimuskriteerit täytti 4 376 tapausta ja 19 859 verrokkia. Statiiniostoja sai olla vuodesta 2004 lähtien. Statiinin käyttö oli “nykyistä”, jos viimeisen käyttöpäivän ja indeksipäivän välillä oli enintään 180 päivää. Muutoin käyttö luokiteltiin ”entiseksi”. Määritettynä vuorokausiannoksena käytettiin vuoden 2010 DDD:tä (daily defined dose). Sairauksien määrittelemiseen käytettiin tietoa lääkeostoista ja sisäänotoista sairaalaan sairauksien tai toimenpiteiden vuoksi 1.1.2003 ja indeksipäivän välisenä aikana. Statiinin käytön ja äkillisen haimatulehduksen yhteyttä mallinnettiin konditionaalisella logistisella regressiolla. Monimuuttujamallit vakioitiin lääkityksellä (fibraatit, ACE-estäjät), sairauksilla (sappitauti, alkoholiperäiset sairaudet, tulehduksellinen suolistosairaus,...