Edennyttä rintasyöpää sairastavien naisten toimintakyky ja elämänlaatu

Kristiina Kokkonen | Joulu 2016 | |

Kristiina Kokkonen
LL, fysiatrian erikoislääkäri
Orton Oy

Levinnyttä rintasyöpää sairastavien naisten eliniänodote on pidentynyt viimeisten vuosien aikana tehokkaampien hoitojen ja varhaisemman diagnostiikan ansiosta.1 Toisaalta sairauden progressiivinen luonne ja moninaiset hoidot aiheuttavat haittaa ja epävarmuutta, neuromuskulaari- ja luuston rakenteiden muutoksia sekä usein kipua, joilla on kaikilla vaikutusta toimintakykyyn.2,3 Toimintakyvyn heikkeneminen näkyy fyysisen aktiivisuuden vähenemisenä, jolloin lihasvoima ja tasapaino kärsivät ja väsymys on voimakkaampaa. Itsehoito ja oirehallinta hankaloituvat ja sosiaaliset suhteet voivat kärsiä. Fyysinen inaktiviteetti yhdistettynä alentuneeseen toimintakykyyn aiheuttaa noidankehän johtaen yleiskunnon heikkenemiseen ja elämänlaadun laskuun.4-6 Syöpäpotilaiden kuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen, itsenäisen pärjäämisen mahdollistaminen ja hyvä elämänlaatu sairaudesta ja oireista huolimatta. Varhaisvaiheen rintasyöpää sairastavilla fyysisen aktiivisuuden ja harjoittelun on todettu parantavan toimintakykyä, elämänlaatua ja vähentävän väsymysoireilua.7,8 Levinneen syövän vaiheesta tätä tutkimustietoa on hyvin vähän, eikä levinnyttä syöpää sairastavien kuntoutuksen tarpeita ja vaikutusta ole juurikaan tutkittu.9 Edenneen syövän vaiheessa elämänlaatua on seurattu usein vain uusien hoitointerventiotutkimusten sivulöydöksenä10 kiinnittämättä huomiota sen osatekijöihin. Kyselytutkimuksista kuitenkin ilmenee, että levinneen syövän myötä elämänlaatu on yleisesti heikentynyt ja siihen vaikuttavat erityisesti kipu, syvenevä väsymys sekä henkinen kuormittuneisuus.11,12 Mitä selvitimme? Keräsimme HUS Syöpätautiklinikassa otoksen (211) edennyttä rintasyöpää sairastavia naisia taudin eri vaiheissa. Naisten fyysinen kunto kartoitettiin kuntotesteillä ja elämänlaatua sekä oireita arvioitiin kyselyin. Kaikki tutkimukseen osallistuvat tapasivat saman, kokeneen fysioterapeutin. Osallistumisprosentti oli 61 %, potilaiden keski-ikä 60 vuotta ja keskimäärin sairauden alkamisesta oli kulunut 6 vuotta. 79 %:lla potilaista todettiin useita etäpesäkkeitä.13 Fyysinen toimintakyky Erityisesti tasapaino ja alaraajojen lihasvoima olivat heikentyneet (Taulukko 1, Kuva 1). Alaraajojen heikentynyt lihasvoima vaikuttaa tasapainoon. Toisaalta myös sytostaattien aiheuttama neuropatia (erityisesti taksaanit) hoitojen jatkumisen myötä heikentää tasapainoa.14 Heikentynyt lihasvoima yhdessä etenevän neuropatian kanssa rajoittaa merkittävästi fyysistä toimintakykyä (kävely, tasapaino) ja lisää kaatumisten riskiä.15 Yli 60-vuotiaista 2/3 ei pystynyt edes suoriutumaan dynaamisen tasapainon testistä ja istumasta ylösnousu oli työlästä niin vanhemmille kuin nuorillekin. Yläraajojen puristusvoiman on todettu korreloivan kehon yleiskunnon kanssa.16 Yli puolella tutkituista potilaista puristusvoimat olivat heikentyneet. Tässä...