Uusia työkaluja sepelvaltimotaudin riskinarviointiin

Sepelvaltimoiden tietokonekerroskuvaus ja diabeetikoiden sepelvaltimotauti

Antti Saraste | Maalis 2017 | |

Antti Saraste
kardiologi,
apulaisprofessori Sydänkeskus,
TYKS

Juhani Knuuti
professori
Valtakunnallinen PET-keskus,
TYKS

Diabetes on itsenäinen sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijä, joka lisää sepelvaltimotaudin vaaraa miehillä noin kaksinkertaiseksi ja naisilla kolminkertaiseksi terveeseen väestöön verrattuna. Diabetes kiihdyttää ateroskleroosia, minkä seurauksena diabeetikoilla on enemmän eriasteista sepelvaltimotautia kuin ei-diabeetikoilla. Lisäksi diabeetikon sepelvaltimotauti on ennusteeltaan tavanomaista huonompi. Komplikaatioita on enemmän ja kuolleisuus on noin kaksi kertaa suurempi kuin ei-diabeetikoilla. Sepelvaltimotaudin diagnostiikka noudattaa diabeetikoilla samoja periaatteita kuin ei-diabeetikoilla. Diabeetikon sepelvaltimotaudin oireet voivat kuitenkin poiketa ei-diabeetikon oireista. Tyypillisen angina pectoris -oireen sijaan epätavallinen suorituskyvyn lasku tai rasitukseen liittyvän hengenahdistuksen ilmaantuminen voivat olla sepelvaltimotaudin oireita ja voivat antaa aiheen diagnostisiin tutkimuksiin. Sepelvaltimotaudin diagnostiikka tähtää käytännössä ahtauttavan tautimuodon toteamiseen. Oireisella henkilöllä kliininen rasituskoe on tärkein sepelvaltimotaudin toteamismenetelmä. Rasituskokeessa ilmenee sekä vääriä positiivisia että vääriä negatiivisia löydöksiä, joten tutkimuksen tulos tulee aina suhteuttaa taudin ennakkotodennäköisyyteen ja kliiniseen tilanteeseen. Kokeessa pienellä kuormitustasolla ilmenevä rintakipu tai sydänlihasiskemia viittaavat vaikea-asteiseen sepelvaltimotautiin. Vaikka rasituskokeen löydös ei viittaisikaan ahtauttavaan sepelvaltimotautiin, tulee kaikilla diabeetikoilla huolehtia sepelvaltimotaudin ehkäisystä hoitamalla valtimotaudin vaaratekijöitä hyvin. Sepelvaltimotaudin kajoamattomat tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti ja sepelvaltimotauti on mahdollista todeta useimmissa tapauksissa niiden avulla. Tietokonekerroskuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa Sepelvaltimoiden tietokonekerroskuvaus (sepelvaltimoiden TT) on nopeasti yleistynyt ahtauttavan sepelvaltimotaudin diagnostinen kuvantamistutkimus. Sepelvaltimoiden TT-tutkimuksella saadaan tarkka kuva sepelvaltimoiden rakenteesta ja mahdollisista ahtaumista laskimoon annettavan jodivarjoaineen avulla (Kuva 1). Useissa tutkimuksissa on todettu, että sepelvaltimoiden TT-tutkimuksen herkkyys ja negatiivinen ennustearvo merkittävän sepelvaltimotaudin toteamisessa ovat erinomaiset (> 95 %).1-3 Toisin sanoen, mikäli tutkimuksen tulos on normaali, on ahtauttavan sepelvaltimotaudin todennäköisyys erittäin pieni. Sepelvaltimoiden TT sopii varjoainekuvauksen sijaan potilaille, joilla sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyys on pieni ja sepelvaltimotauti halutaan sulkea pois. TT-kuvaus sopii myös potilaille, jotka eivät pysty suorittamaan rasituskoetta ja kun iskemian toteaminen ei ole mahdollista EKG:n perusteella esimerkiksi vasemman haarakatkoksen vuoksi. Sepelvaltimoiden TT-tutkimus sopii myös jatkotutkimukseksi, kun rasituskokeen tulos on epävarma. Tällöin oireiden tulee olla niin lievät, että revaskularisaatiotoimenpiteitä ei tarvita, ellei TT-tutkimuksessa löydy ennusteellisesti merkittävää sepelvaltimotautia. Toisaalta sepelvaltimoiden TT-tutkimuksen löydökset voivat...