Ruokavalion, liikunnan ja kognitiivisen harjoittelun vaikutus kroonisten sairauksien kehittymiseen: FINGER-elintapainterventiotutkimus

Jenni Lehtisalo, | Loka 2018 | |

Jenni Lehtisalo,
ETM, tutkijakoulutettava
Kansanterveyden edistämisen
yksikkö, Kansanterveysratkaisut, THL sekä Kansanterveystieteen osasto, Helsingin yliopisto

Alessandra Marengoni
MD, PhD
Department of Clinical and Experimental Sciences, University of Brescia, Italy,
Aging Research Center, Department of Neurobiology, Care Sciences and Society,
Karolinska Institutet and Stockholm University, Sweden

Elinikä on viime vuosikymmeninä pidentynyt, mikä johtuu ainakin osittain sairauksien tehostuneesta ehkäisystä ja hoidosta.1 Samalla kroonisten sairauksien kanssa elävien ihmisten määrä on lisääntynyt ja erityisesti ikääntyneille on tyypillistä sairastaa samanaikaisesti useampaa kroonista sairautta. Elintapainterventioiden vaikutuksesta monisairastavuuteen ei ole juuri aiempaa tutkimustietoa, koska interventiot yleensä keskittyvät yhden sairauden ehkäisyyn.

Tässä tutkimuksessa tarkastelimme monisairastuvuutta suomalaisessa muistitoimintojen heikentymisen ehkäisytutkimuksessa (FINGER), jossa on osoitettu kahden vuoden elintapainterventioon osallistumisen vähentävän kognitiivista heikentymistä, joka oli tutkimuksen pääasiallinen päätetapahtuma.2 Koska tutkimuksen interventio oli intensiivinen ja monipuolinen, sen arvioidaan voivan vaikuttaa myös muihin päätetapahtumiin kuin kognitioon. Hypoteesina tälle tutkimukselle oli, että monitekijäinen interventio voisi vähentää uusien kroonisten sairauksien kehittymistä.

Monitekijäinen elintapainterventio
Tutkittavat olivat 60–77-vuotiaita ja heillä oli kohonnut riski sairastua muistisairauksiin riskilaskurilla arvioituna.3 Riskilaskuri ottaa huomioon useita muistisairauksien riskitekijöitä (ikä, koulutus, sukupuoli, kohonnut verenpaine ja kolesteroli, lihavuus ja liikunnan puute).  Lisäksi tutkittavien kognitiiviset toiminnot olivat ikäluokan keskitasoa tai hieman heikommat muisti- ja ajattelutoimintoja lähtötilanteessa CERAD-testillä arvioituna. Tutkittavia oli yhteensä 1 260 kuudella eri paikkakunnalla Suomessa, ja heidät satunnaistettiin kahteen ryhmään. Interventioryhmä sai yksilöllistä ruokavalioneuvontaa ja sydän- ja verisuonisairauksien hallintaan liittyvää ohjausta ja se osallistui ohjattuun kuntosaliharjoitteluun ja tietokoneella tehtävään muistiharjoitteluun. Vertailuryhmä sai tavanomaista terveysneuvontaa, johon kuului palaute omista mittaustuloksista ja yleisten suositusten esittely.

Yleisimmät sairaudet selvitti tutkimuslääkäri strukturoidun kyselylomakkeen avulla tutkimuksen alussa ja kaksivuotisen intervention jälkeen. Tutkittavaa pyydettiin kertomaan, onko lääkäri diagnosoinut tai hoitanut edeltävien 12 kuukauden aikana seuraavia sairauksia tai oireyhtymiä: kohonnut verenpaine, sydämen vajaatoiminta, rasitusrintakipu, syöpä, astma, keuhkoahtaumatauti, sappikivet/sappitulehdus, nivelreuma, muut nivelsairaudet, selkäsairaudet, munuaistulehdus, aivoverenkiertosairaus, ohitusleikkaus, pallolaajennus, diabetes, masennus ja muut psyykkiset sairaudet. Jokainen tautiryhmä katsottiin yhdeksi sairaudeksi, joten suurin mahdollinen sairauksien määrä oli 17.

Intervention vaikutus sairastuvuuteen
Tutkimusjakson aikana interventioryhmässä 8 tutkittavaa kuoli (1 %) ja 55 keskeytti tutkimuksen (9 %), kun vertailuryhmässä kuolleita oli 10 (1 %) ja keskeyttäneitä 46 (7 %). Puuttuvia sairaustietoja oli 36:lla (6 %) ja 46:lla (7 %) ja analyyseihin otettiin 527 interventioryhmäläistä ja 532 vertailuryhmäläistä.

Alussa tutkittavilla oli keskimäärin 1,8 sairautta, eikä tutkimusryhmien välillä ollut eroa. Noin viidenneksellä eli ollut mitään tutkituista sairauksista ja yli puolella tutkimusjoukosta oli yksi tai kaksi kroonista sairautta (Taulukko 1). 

Kahden vuoden aikana tutkittavat saivat keskimäärin 0,5 uutta sairautta interventioryhmässä ja 0,6 kontrolliryhmässä (p<0,01). Kun analyysissä huomioitiin ikä, sukupuoli, koulutus, tupakointi, alkoholinkäyttö ja lähtötilanteen sairauksien määrä, interventioryhmän riskitiheyssuhde (Hazard ratio HR) yhden uuden sairauden kehittymiselle oli 0,80 verrattuna vertailuryhmään ja 0,38 kolmelle tai useammalle sairaudelle (Taulukko 2). Kun aineisto jaettiin lähtötilanteen sairauksien määrän mukaan, ryhmien välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä niiden joukossa, joilla oli lähtötilanteessa joku sairaus, muttei niillä, joilla ei alussa ollut lainkaan sairauksia.

Johtopäätökset
FINGER-tutkimuksen tulokset osoittavat, että monitahoinen elintapainterventio vähentää kroonisten sairauksien ilmaantuvuutta ja erityisesti niiden kertymistä iäkkäille, joilla on sairauksia jo ennestään.

Tutkimuksen vahvuutena on satunnaistettu tutkimusasetelma, väestöpohjainen otos, hyvin kuvatut elintapamuutokset ja pieni keskeyttäneiden määrä. On kuitenkin huomioitava, että sairausdiagnoosit olivat itse raportoituja, eikä tutkimusta ollut suunniteltu ensisijaisesti sairastuvuuden tutkimiseen. Kaikkia kroonisia sairauksia ei pystytty huomioimaan. Tieto uusista sairauksista oli saatavilla vain niiltä, jotka osallistuivat molemmille käynneille, ja on todennäköistä, että tutkimuksen keskeyttäneet olivat sairaampia kuin muut. Tutkimus kuvaa kuitenkin, miten monipuolisella elintapoihin puuttumisella voidaan vaikuttaa useiden sairauksien samanaikaiseen ilmaantumiseen. 

Viime vuosikymmeninä on kehitetty onnistuneita keinoja imeväis- ja infektiotautikuolleisuuden vähentämiseksi, minkä lisäksi myös yleisiä ei-tarttuvia tauteja, kuten sydän- ja verisuonisairauksia ja diabetesta, osataan ehkäistä.4,5 Nämä kaikki tekijät ovat pidentäneet elinikää, mutta samalla lisänneet sellaisten ikääntyneiden määrää, joilla on kroonisia sairauksia.6 Väestön ikääntyessä myös korkeamman iän sairauksien ja erityisesti monien samanaikaisten sairauksien ehkäiseminen hyödyttäisi sekä yksittäisiä henkilöitä että yhteiskuntaa.

Yhteenveto

Useiden kroonisten sairauksien samanaikainen sairastaminen lisääntyy, mutta tietoa mahdollisuuksista vaikuttaa monisairastavuuteen on vähän. FINGER-tutkimuksessa toteutettiin kaksivuotinen elintapainterventio, johon kuului ruokavalioneuvontaa, sydän- ja verisuonisairauksien hallinnan ohjausta, ohjattua kuntosaliharjoittelua ja tietokoneella tehtävää muistiharjoittelua. Monitekijäiseen interventioon osallistuneella ryhmällä uusien kroonisten sairauksien ilmaantuminen oli tutkimuksen aikana vähäisempää kuin vertailuryhmässä, erityisesti niillä iäkkäillä, joilla oli sairauksia jo alkutilanteessa. Elintapainterventio voi olla tehokas keino monisairastavuuden ehkäisyyn.

Sidonnaisuudet: Ei sidonnaisuuksia.

Alkuperäinen julkaisu: Marengoni A, Rizzuto D, Fratiglioni L, Antikainen R, Laatikainen T, Lehtisalo J, Peltonen M, Soininen H, Strandberg T, Tuomilehto J, Kivipelto M, Ngandu T. The Effect of a 2-Year Intervention Consisting of Diet, Physical Exercise, Cognitive Training, and Monitoring of Vascular Risk on Chronic Morbidity – the FINGER Randomized Controlled Trial. J Am Med Dir Assoc 2017 Nov 3. doi: 10.1016/j.jamda.2017.09.020. [Epub ahead of print]

Lähteet

1. World Health Organization. Global Health Observatory (GHO) data. Life expectancy. Luettavissa: http://www.who.int/gho/mortality_burden_disease/life_tables/situation_trends/en/. 2. Ngandu T, Lehtisalo J, Solomon A, et al. A 2 year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at-risk elderly people (FINGER): A randomised controlled trial. Lancet 2015;385(9984):2255-2263. 3. Kivipelto M, Ngandu T, Laatikainen T, et al. Risk score for the prediction of dementia risk in 20 years among middle aged people: A longitudinal. population-based study. Lancet Neurol 2006;5:735-741. 4. Di Cesare M, Bennett JE, Best N, et al. The contributions of risk factor trends to cardiometabolic mortality decline in 26 industrialized countries. Int J Epidemiol 2013;42:838-848. 5. Haw JS, Galaviz KI, Straus AN, et al. Long-term Sustainability of Diabetes Prevention Approaches: A Systematic Review and Meta-analysis of Randomized Clinical Trials. JAMA Intern Med 2017 Dec 1;177(12):1808-1817. 6. Calderón-Larrañaga A, Vetrano DL, Onder G, et al. Assessing and measuring chronic multimorbidity in the older population: A proposal for its operationalization. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2017;72:1417-1423.