Vedolitsumabin vaikuttavuus suomalaisten IBD-potilaiden hoidossa

Tero Ylisaukko-oja | Lok 2018 | Gastroenterologia |

Tero Ylisaukko-oja
FT
Oulun yliopisto,
Lääketieteellinen tiedekunta,
Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö
ja MedEngine Oy

Jari Jokelainen,
FM
Oulun yliopisto,
Lääketieteellinen tiedekunta,
Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö ja MedEngine Oy

Taina Sipponen
LT, dos.
HYKS Meilahden sairaala,
Vatsakeskus,
Gastroenterologian klinikka

Kliiniset lääketutkimukset toteutetaan valikoiduilla potilasryhmillä tarkasti määritellyissä tutkimusasetelmissa ja niiden tarkoituksena on osoittaa valmisteen teho ja turvallisuus kontrolloiduissa olosuhteissa. Kliinisten lääketutkimusten ulkopuolelta, esimerkiksi rekistereistä tai sairauskertomuksista, kerättävä ns. real-world data (RWD) on puolestaan tärkeää, jotta voidaan arvioida lääkkeiden vaikuttavuutta, turvallisuutta ja kustannusvaikuttavuutta todellisessa kliinisessä käytössä.1 

Vedolitsumabi on tulehduksellisten suolistosairauksien (IBD) hoitoon tarkoitettu humanisoitu monoklonaalinen vasta-aine, joka sitoutuu tiettyjen valkosolujen pinnalla ilmentyvään α4β7-integriiniin. Vedolitsumabi estää α4β7-integriinin ja MadCAM-1-ligandin välisen sitoutumisen, jolloin näiden solujen liikkuminen suolistossa sijaitseville tulehdusalueille vähenee ja tulehdusreaktio maha-suolikanavassa vaimenee.2 

Vedolitsumabin teho ja turvallisuus Crohnin taudin ja haavaisen koliitin hoidossa on osoitettu laajassa kliinisessä tutkimusohjelmassa.3–5 Kliinisistä tutkimuksista saatu tutkimusnäyttö ulottuu jopa viiden vuoden seurantaan.6,7 Tarkkaan valikoituihin potilasaineistoihin perustuvien kliinisten lääketutkimusten ohella vedolitsumabin vaikuttavuutta ja turvallisuutta on tärkeää tutkia myös todelliseen kliiniseen käyttöön perustuvissa kattavissa kliinisissä potilasaineistoissa. 

Ainutlaatuinen tutkimusaineisto
Suomalaisen FINVEDO-tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vedolitsumabin vaikuttavuutta suomalaisilla Crohnin tautia ja haavaista paksusuolitulehdusta sairastavilla potilailla.8 Tutkimuksessa kerättiin retro-spektiivisesti sairauskertomustietoihin pohjautuen valtakunnallinen 247 aikuista (≥18 vuotta) IBD-potilasta käsittävä aineisto 27:stä suomalaisesta klinikasta. Tutkimusaineiston potilaista 108 sairasti Crohnin tautia ja 139 haavaista koliittia. Tutkimuksen ensisijainen päätemuuttuja oli potilaiden hoidolla pysyminen kuuden kuukauden seuranta-aikana. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kliinistä vastetta, remissiota, steroidivapaata remissiota, biokemiallista vastetta, limakalvon paranemista sekä hoidon keskeytyksen syitä.  

Tutkimusaineiston potilailla oli tyypillisesti pitkä sairaushistoria sekä laaja-alainen, vaikea ja hoitoresistentti tauti. Lähes kaikilla potilailla oli takanaan vähintään yksi aiempi hoitojakso TNF-estäjällä. Myös kortikosteroidilääkitys oli laajasti käytössä vedolitsumabihoitoa aloitettaessa (Taulukko 1).

Vedolitsumabin kliininen vaikuttavuus
Yhteensä 75 % Crohnin tautia ja 66 % haavaista koliittia sairastavista potilaista jatkoi vedolitsumabihoitoa kuusi kuukautta aloituksen jälkeen (Kuva 1). Hoito keskeytettiin yleisimmin tehon puutteen vuoksi (76 % kaikista hoidon keskeytyksistä; primäärinen tai sekundaarinen tehon puute). Haittatapahtumien vuoksi tapahtuneita hoidon keskeytyksiä aineistossa oli yhteensä 11 kappaletta (yliherkkyys, n=4; infuusioreaktio, n=3; infektio, n=2; muu haitta, n=2). 

Puolen vuoden seuranta-ajan päättyessä Crohnin tautia sairastavista potilaista 48 % oli saavuttanut kliinisen vasteen, 42 % kliinisen remission ja 34 % steroidivapaan remission. Vastaavat osuudet haavaista koliittia sairastavilla potilailla olivat 63 % (vaste), 73 % (remissio) ja 65 % (steroidivapaa remissio). Yli puolet niistä potilaista, jotka käyttivät kortikosteroideja vedolitsumabihoitoa aloitettaessa ja pysyivät hoidolla kuuden kuukauden ajan, lopettivat kortikosteroidien käytön seuranta-aikana (Crohnin tauti, 54,5 %; haavainen koliitti, 69,8 %).

Limakalvon paraneminen
Limakalvon paraneminen on yksi tulehduksellisten suolistosairauksien lääkehoidon keskeisistä tavoitteista. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta tällaista tietoa ei ole ollut saatavissa vedolitsumabilla tehdyissä RWD-tutkimuksissa. FINVEDO-tutkimuksen baseline-vaiheessa endoskooppista tietoa oli saatavissa 84 %:sta tutkimuspotilaista. Crohnin taudissa endoskooppista vastetta arvioitiin SES-CD-pisteytyksellä ja haavaisessa koliitissa endoskooppisella Mayo-pistemäärällä.9,10 Endoskooppiset pistemäärät laskivat merkitsevästi niillä potilailla, jotka jatkoivat vedolitsumabihoitoa koko kuuden kuukauden seuranta-ajan. Kuuden kuukauden kohdalla 39 % hoitoa jatkaneista Crohnin tautia sairastavista potilaista ja 42 % haavaista koliittia sairastaneista potilaista saavutti limakalvon paranemisen (Crohnin tauti, SES-CD ≤ 2; haavainen koliitti, endoskoopponen Mayo-pistemäärä ≤ 1). 

Johtopäätökset
FINVEDO-tutkimuksessa noin kolme neljästä Crohnin tautia sairastavasta potilaasta ja kaksi kolmesta haavaista koliittia sairastavasta potilaasta jatkoi vedolitsumabihoitoa kuusi kuukautta hoidon aloittamisen jälkeen. Tämä indikoi valmisteen hyvää vaikuttavuutta potilasaineistossa, joka koostui pääosin vaikeista hoitoresistenteistä potilaista. Valtaosa tutkimusaineiston potilaista oli käyttänyt yhtä tai useampaa TNF-estäjävalmistetta ennen vedolitsumabin aloitusta. Aineistossa oli mukana ainoastaan 13 potilasta, joille vedolitsumabi oli ensimmäinen biologinen lääkevalmiste. Näistä vain kaksi (15 %) keskeytti hoidon ensimmäisen puolen vuoden aikana. Haittavaikutusten takia tapahtuvia hoidon keskeytyksiä havaittiin vähän, mikä osoittaa että vedolitsumabi on hyvin siedetty myös valikoimattomissa kliinisissä potilasaineistoissa. FINVEDO oli myös yksi ensimmäisistä RWD-tutkimuksista, jossa saatiin näyttöä limakalvon paranemisesta vedolitsumbihoidon aikana.

FINVEDO-tutkimuksen keskeinen vahvuus on aineiston ainutlaatuinen valtakunnallinen kattavuus: tutkimuksessa oli mukana lähes kaikki aikuiset IBD-potilaat, joille oli aloitettu vedolitsumabihoito Suomessa kesäkuun 2014 ja toukokuun 2016 välillä. Tämä lisää merkittävästi tulosten luotettavuutta. Yhtenäisen terveydenhuoltojärjestelmän, erinomaisten kansallisten rekistereiden ja tiiviiden yhteistyöverkostojen ansioista Suomi tarjoaakin ainutlaatuisen ympäristön todelliseen kliiniseen käyttöön perustuvien vaikuttavuustutkimusten toteuttamiseen. 

Yhteenveto

FINVEDO-tutkimuksessa selvitettiin vedolitsumabin vaikuttavuutta todellisessa kliinisessä käytössä suomalaisilla IBD-potilailla. Crohnin tautia sairastavista potilaista 75 % ja haavaista koliittia sairastavista potilaista 66 % jatkoi vedolitsumabihoitoa puoli vuotta hoidon aloituksen jälkeen. Tämä indikoi valmisteen hyvää vaikuttavuutta jopa vaikeilla hoitoresistenteillä IBD-potilailla. Hoidolla pysyneillä potilailla havaittiin myös endoskooppisten pistemäärien merkitsevää laskua. Haittavaikutusten takia tapahtuneita hoidon keskeytyksiä havaittiin vain noin 4,5 %:lla potilaista. 

Sidonnaisuudet
Tero Ylisaukko-oja on MedEngine Oy:n toimitusjohtaja ja saanut konsultointipalkkioita useilta lääkeyrityksiltä, mukaan lukien Takeda Oy. Jari Jokelainen toimii MedEngine Oy:n konsulttina. Taina Sipponen on saanut puhujapalkkioita seuraavilta yrityksiltä: Abbvie, Ferring, Janssen-Cilag, MSD, Pfizer, Takeja ja Tillots Pharma; Konsultointipalkkioita: Hospira, Janssen-Cilag, Tillots Pharma, Takeda ja MSD; Tutkimusapuraha: Takeda.

Lähteet

1. Sherman RE, Anderson SA, Dal Pan GJ, et al. Real-World Evidence – What Is It and What Can It Tell Us? N Engl J Med 2016;375(23):2293-2297. 2. Jovani M, Danese S. Vedolizumab for the treatment of IBD: a selective therapeutic approach targeting pathogenic a4b7 cells. Curr Drug Targets 2013;14(12):1433-1443. 3. Feagan BG, Rutgeerts P, Sands BE, et al. Vedolizumab as Induction and Maintenance Therapy for Ulcerative Colitis. N Engl J Med 2013;369(8):699-710. 4. Sandborn WJ, Feagan BG, Rutgeerts P, et al. Vedolizumab as Induction and Maintenance Therapy for Crohn’s Disease. N Engl J Med 2013;369(8):711-721. 5. Sands BE, Feagan BG, Rutgeerts P, et al. Effects of Vedolizumab Induction Therapy for Patients With Crohn’s Disease in Whom Tumor Necrosis Factor Antagonist Treatment Had Failed. Gastroenterology 2014. 6. Vermeire S, Loftus E V, Colombel J-F, et al. Long-term Efficacy of Vedolizumab for Crohn’s Disease. J Crohns Colitis 2016:1-26. 7. Loftus EV, Colombel J-F, Feagan BG, et al. Long-term Efficacy of Vedolizumab for Ulcerative Colitis. J Crohns Colitis 2016. 8. Ylisaukko-oja T, Aaltonen J, Nuutinen H, et al. High treatment persistence rate and significant endoscopic healing among real-life patients treated with vedolizumab – a Finnish Nationwide Inflammatory Bowel Disease Cohort Study (FINVEDO). Scand J Gastroenterol 2018;53(2):158-167. 9. Daperno M, D’Haens G, Van Assche G, et al. Development and validation of a new, simplified endoscopic activity score for Crohn’s disease: the SES-CD. Gastrointest Endosc 2004;60(4):505-512. 10. D’Haens G, Sandborn WJ, Feagan BG, et al. A Review of Activity Indices and Efficacy End Points for Clinical Trials of Medical Therapy in Adults With Ulcerative Colitis. Gastroenterology 2007;132(2):763-786.