Voiko raskausdiabetesta ehkäistä elintapamuutoksin?

Työkyvyttömyyden syyt aivoverenkiertohäiriöpotilailla ennen ja jälkeen diagnoosin

Tea Lallukka | Loka 2018 | |

Tea Lallukka
FT, dosentti
Työterveyslaitos sekä
Kansanterveystieteen osasto,
Helsingin yliopisto ja Karolinska Institutet,
Department of Clinical Neuroscience,
Division of Insurance Medicine

Jenni Ervasti,
FT, dosentti
Työterveyslaitos ja
Kansanterveystieteen osasto,
Helsingin yliopisto

Marianna Virtanen,
Professori
Karolinska Institutet,
Department of Clinical Neuroscience,
Division of Insurance Medicine ja
Uppsala University

Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on yhdessä sydäntautien kanssa keskeisin ennenaikaista kuolleisuutta aiheuttava sairaus.1 Aivoverenkiertohäiriöllä tarkoitetaan yleisimmin aivoinfarktia tai aivoverenvuotoa tai myös tilapäistä (korjaantuvaa) aivoverenkierron häiriötä. AVH on yleinen myös työiässä ja suurten työkyvyttömyyskustannusten vuoksi se on paitsi merkittävä kansanterveydellinen myös yhteiskunnallinen ongelma.2,3 Tutkimuksemme4 tavoitteena oli kartoittaa työkyvyttömyyden syitä ja kehitystä ennen ja jälkeen AVH:n ilmenemisen, jotta riskiryhmiä voitaisiin entistä paremmin tunnistaa. 

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että sairauspoissaolot lisääntyvät jo ennen ensimmäistä AVH:ta, mutta tutkimukset ovat olleet pääosin pieniä tai tietoja sairauspoissaolojen syistä ei ole ollut käytössä.5,6 On mahdollista, että muut somaattiset ja myös psyykkiset sairaudet edeltävät aivohalvausta.7-10 Tunnistamalla nämä sairaudet voidaan pyrkiä ehkäisemään aivohalvausta ja työkyvyttömyyttä. 

Aiemmat tutkimukset eivät myöskään ole selvittäneet, mitkä muut kuin verenkiertoelimistön sairaudet aiheuttavat työkyvyttömyyttä AVH:n toteamisen jälkeen. Muut sairaudet voivat kertoa potilaan tilanteen vakavuudesta ja ennustaa jopa ennenaikaisen kuoleman riskiä.11 Koska monilla potilailla on useita kroonisia sairauksia ennen AVH:n toteamista,9 tämä perustelee tarvetta tutkia myös työkyvyttömyyden syitä tarkemmin. 

AVH:n ilmaantuvuus on erilaista miehillä ja naisilla,12 joten on tärkeää tutkia työkyvyttömyyden syitä erikseen molemmilla sukupuolilla. Lisäksi sosioekonominen asema vaikuttaa AVH:n riskiin ja sosioekonomiset erot ovat pysyneet, vaikka AVH:n ilmaantuvuus on laskenut.12,13 Myös työkyvyttömyydessä on selvät sosioekonomiset erot,14,15 joten sosioekonominen asema tulee huomioida, kun arvioidaan työkyvyttömyyttä AVH-potilailla.

Väestöpohjainen rekisteritutkimus
Tutkimukseen otettiin mukaan kaikki Ruotsissa asuvat henkilöt, joilla todettiin AVH vuosina 2006–2008 (lukinkalvonalainen verenvuoto, aivoverenvuoto, aivoinfarkti ja muut vaikeat aivoverenkiertohäiriöt, ICD10-koodit I60, I61, I63 ja I64)16 ja jotka olivat diagnoosin aikaan 25–60-vuotiaita (n=12 972). Lisäksi heidän oli pitänyt asua Ruotsissa viisi vuotta ennen diagnoosia, jotta saimme käyttöömme kattavat rekisteritiedot tutkimusjoukkoon kuuluvista. Kaikkien piti myös olla elossa 30 päivää aivohalvauksen jälkeen. Työkyvyttömyysdiagnoosit olivat rekisteritietoja neljä vuotta ennen ja jälkeen AVH-diagnoosin. Lisäksi rekistereistä saatiin tieto osallistujien sukupuolesta, iästä, sosioekonomisesta asemasta, työllisyystilanteesta, asuinalueesta, synnyinmaasta ja perhetilanteesta. Karoliinisen Instituutin eettinen toimikunta on hyväksynyt hankkeen. Tilastollisena menetelmänä käytimme toistomitattuun aineistoon soveltuvaa negatiivisen binomijakauman regressiomallinnusta.

Työkyvyttömyyttä ennen ja jälkeen aivoverenkiertohäiriöiden – eri syistä
Aivohalvaus havaittiin useammin miehillä kuin naisilla (60 % vs. 40 %) ja keski-ikä ensimmäisen aivohalvauksen tapahtuessa oli 51,5 vuotta. Työkyvyttömyyden trendit olivat kuitenkin hyvin samanlaiset miehillä ja naisilla: verenkiertoelinten sairauksiin liittyvä työkyvyttömyys nousi voimakkaasti ensimmäisenä vuonna AVH:n jälkeen, kuten voi odottaa (Kuvat 1–2). Keskimäärin miehillä oli 111 ja naisilla 108 verenkiertoelinten sairauksiin liittyvää työkyvyttömyyspäivää ensimmäisenä vuonna AVH:n jälkeen.

Ennen AVH:ta yleisimmät työkyvyttömyysdiagnoosit liittyivät mielenterveyshäiriöihin ja tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairauksiin (Kuvat 1–2). Työkyvyttömyyttä esiintyi myös muista syistä, mutta kuvissa esitetään vain yleisimmät diagnoosit. Nouseva trendi ennen AVH-diagnoosia havaittiin mielenterveyshäiriöissä ja tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairauksissa ja erityisen selvästi kasvainten kohdalla. AVH:n jälkeen trendit olivat useammin laskevia, mutta tässä esiintyi sukupuolieroja sekä eroja eri diagnoosien välillä. Esimerkiksi diabeteksen ja hermoston sairauksien aiheuttama työkyvyttömyys lisääntyi myös AVH:n jälkeen. Vakioinnit pääosin vahvistivat tuloksia. Tutkimme työkyvyttömyyden trendejä myös erikseen niillä, joilla ei ollut työkyvyttömyyttä kaksi vuotta ennen diagnoosia. Tarkemmat tiedot löytyvät julkaistusta tutkimuksesta.4

Johtopäätöksiä
Tämä tutkimus osoitti, että työkyvyttömyyttä esiintyy useista eri syistä sekä ennen AVH-diagnoosia että sen jälkeen. Kliiniseltä kannalta oleellista on, että verenkiertoelinten sairauksiin liittyvää työkyvyttömyyttä esiintyi jo ennen ensimmäistä AVH-diagnoosia, vaikka tutkimuksesta oli suljettu pois kaikki, joilla oli koko Ruotsin kattavien laajojen rekisterien mukaan mitään viitettä aiemmasta AVH:sta. Aiemmat tutkimukset eivät ole kohdentuneet työkyvyttömyyden syihin AVH:sta selviytyneillä henkilöillä, vaikka niissä onkin osoitettu AVH:n ja liitännäissairauksien yhteys.7-10

Kliinisessä työssä AVH-potilaita hoidettaessa on tärkeä huomioida liitännäissairaudet ja erityisesti sairaudet, joihin liittyvä työkyvyttömyys yleistyy jo ennen ensimmäistä aivohalvausta. Vaikka iällä ja koulutustasolla voisi olettaa olevan merkitystä työkyvyttömyystrendien selittäjänä, aiempi tutkimuksemme osoitti, että ikä ja koulutus eivät juuri vaikuta keskimääräisiin, vuosittaisiin työkyvyttömyyspäiviin AVH:n jälkeen.5 

Tutkimuksemme erityinen vahvuus on väestöpohjainen rekisteriaineisto, ja mukana tutkimuksessa olivat kaikki tutkimusvuosien työikäiset, sairaalassa hoidetut AVH-potilaat. Työkyvyttömyydestä käytössä olleet vuosittaiset, tarkat päivät ja diagnoosit pohjasivat ICD10-luokitukseen.16 Koska pystyimme rajaamaan pois kaikki, joilla oli mitään viitettä aiemmasta AVH:sta, tulokset kertovat työkyvyttömyyden syiden kehityksestä ennen ja jälkeen ensimmäisen AVH-diagnoosin. Käytössä oli silti vain rekisteritiedot, joten joitakin tapauksia saattoi jäädä huomiotta, jos tieto AVH:sta ei ollut kansallisissa rekistereissä tai jos diagnoosi oli yli viiden vuoden takaa.

On myös tärkeä todeta, että kyseessä on väestöpohjainen tutkimus, joten sen sovellukset ovat myös väestötasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaikka yhtä AVH-potilasta hoidettaessa päivän tai kahden muutos sairauspoissaoloissa voi vaikuttaa pieneltä, koko väestötasolla puhutaan kuitenkin vuositasolla tuhansista tai kymmenistä tuhansista sairauspäivistä ja merkittävistä yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Yhteenveto

Tutkimuksemme kuvaa työkyvyttömyyden keskeiset syyt AVH-potilailla neljä vuotta ennen ja jälkeen AVH-diagnoosin. Aineistossa olivat mukana kaikki työikäiset vuosina 2006–2008 AVH-diagnoosin saaneet ruotsalaiset, joilla ei ollut viitettä aiemmasta AVH:sta kansallisissa rekistereissä (n=12 972). Työkyvyttömyys eri syistä oli yleistä ennen ja jälkeen AVH:n. Työkyvyttömyys oli erityisen korkeaa verenkiertoelinten sairauksien takia vuosi diagnoosin jälkeen, mutta sen jälkeen trendi oli laskeva. Työkyvyttömyys yleistyi ennen AVH-diagnoosia mm. mielenterveyshäiriöiden, tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairauksien takia ja AVH:n jälkeen erityisesti hermoston sairauksien ja diabeteksen takia.

Sidonnaisuudet: Ei sidonnaisuuksia.

Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia (hankenumerot 258598, 292824, 287488 ja 294096) sekä Swedish Research Council for Health, Working Live and Welfare.

Kiitokset: Alkuperäistutkimuksen tekemiseen osallistuivat myös Erik Lundström, Ellenor Mittendorfer-Rutz, Emilie Friberg sekä Kristina Alexanderson ja aineiston kanssa avustivat Pontus Josefsson ja Linnea Kjeldgård (Karoliininen Instituutti, Tukholma).

Lähteet

1. GBD 2015 Mortality and Causes of Death Collaborators. Global, regional, and national life expectancy, all-cause mortality, and cause-specific mortality for 249 causes of death, 1980-2015: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2015. Lancet 2016;388:1459-1544. 2. Benjamin EJ, et al. American Heart Association Statistics Committee and Stroke Statistics Subcommittee. Heart Disease and Stroke Statistics-2017 Update: A Report From the American Heart Association. Circulation 2017;135:146-603. 3. Ghatnekar O, Persson U, Glader E, Terént A. Cost of stroke in Sweden: an incidence estimate. Int J Technol Assess Health Care 2004;20:375-380. 4. Lallukka T, Ervasti J, Lundstrom E, Mittendorfer-Rutz E, Friberg E, Virtanen M, Alexanderson K. Trends in Diagnosis-Specific Work Disability Before and After Stroke: A Longitudinal Population-Based Study in Sweden. J Am Heart Assoc 2018;7:10.1161/JAHA.117.006991. 5. Virtanen M, Ervasti J, Mittendorfer-Rutz E, Lallukka T, Kjeldgård L, Friberg E, Kivimäki M, Lundström E, Alexanderson K. Work Disability Before and After a Major Cardiovascular Event: A Ten-Year Study Using Medical and Insurance Registers. Sci Rep 2017;7:1142. 6. Medin J, Nordlund A, Ekberg K. Sick leave, disability pension and health-care-seeking behaviour prior to stroke, among people aged 30-65: a case-control study. Brain Inj 2007;21:457-463. 7. Gilsanz P, Kubzansky LD, Tchetgen Tchetgen EJ, Wang Q, Kawachi I, Patton KK, Fitzpatrick AL, Kop WJ, Longstreth WT,Jr, Glymour MM. Changes in Depressive Symptoms and Subsequent Risk of Stroke in the Cardiovascular Health Study. Stroke 2017;48:43-48. 8. Gilsanz P, Walter S, Tchetgen Tchetgen EJ, Patton KK, Moon JR, Capistrant BD, Marden JR, Kubzansky LD, Kawachi I, Glymour MM. Changes in Depressive Symptoms and Incidence of First Stroke Among Middle-Aged and Older US Adults. J Am Heart Assoc 2015;4:10. 9. Gruneir A, Griffith LE, Fisher K, Panjwani D, Gandhi S, Sheng L, Patterson C, Gafni A, Ploeg J, Markle-Reid M. Increasing comorbidity and health services utilization in older adults with prior stroke. Neurology 2016;87:2091-2098. 10. Bergman EM, Henriksson KM, Asberg S, Farahmand B, Terent A. National registry-based case-control study: comorbidity and stroke in young adults. Acta Neurol Scand 2015;131:394-399. 11. Schmidt M, Jacobsen JB, Johnsen SP, Botker HE, Sørensen HT. Eighteen-year trends in stroke mortality and the prognostic influence of comorbidity. Neurology 2014;82:340-350. 12. Medin J, Nordlund A, Ekberg K, Swedish Hospital Discharge Register. Increasing stroke incidence in Sweden between 1989 and 2000 among persons aged 30 to 65 years: evidence from the Swedish Hospital Discharge Register. Stroke 2004;35:1047-1051. 13. Malki N, Koupil I, Eloranta S, Weibull CE, Tiikkaja S, Ingelsson E, Sparen P. Temporal trends in incidence of myocardial infarction and ischemic stroke by socioeconomic position in Sweden 1987-2010. PLoS One 2014;9:e105279. 14. Polvinen A, Gould R, Lahelma E, Martikainen P. Socioeconomic differences in disability retirement in Finland: the contribution of ill-health, health behaviours and working conditions. Scand J Public Health 2013;41:470-478. 15. Polvinen A, Laaksonen M, Gould R, Lahelma E, Martikainen P. The contribution of major diagnostic causes to socioeconomic differences in disability retirement. Scand J Work Environ Health 2014;40:353-360. 16. World Health Organization. International Statistical Classification of Diseases and Health Related Problems, The ICD-10, Volume 1 . Second Edition, Tenth Revision ed. 2004.