Astmatasapaino ja kylmän ilman aiheuttamat hengitystieoireet

Henna Hyrkäs-Palmu | Marras 2018 | |

Henna Hyrkäs-Palmu
TTM, tohtorikoulutettava
Ympäristöterveyden ja
keuhkosairauksien tutkimuskeskus (CERH),
Oulun yliopisto ja Medical research
center Oulu (MRC Oulu)

Tiina M. Ikäheimo
FT, dosentti
Ympäristöterveyden ja
keuhkosairauksien tutkimuskeskus (CERH),
Oulun yliopisto ja Medical research
center Oulu (MRC Oulu)

Jouni J.K. Jaakkola
LT, PhD, professori
Ympäristöterveyden ja
keuhkosairauksien tutkimuskeskus (CERH),
Oulun yliopisto ja Medical Research
center Oulu (MRC Oulu)

Maritta S. Jaakkola
LT, professori
Ympäristöterveyden ja
keuhkosairauksien tutkimuskeskus (CERH),
Oulun yliopisto ja Medical Research
center Oulu (MRC Oulu)

Astma on varsin yleinen krooninen hengitystiesairaus, jonka esiintyvyyden on raportoitu kohonneen viime vuosikymmeninä eri puolilla maailmaa. Viime vuosina astman esiintyvyyden on raportoitu tasoittuneen länsimaissa, kun taas kehitysmaissa esiintyvyys on lähtenyt vastikään selvään nousuun.1,2 Astman tasapainon on osoitettu vaikuttavan astmaa sairastavien fyysiseen ja psyykkiseen elämänlaatuun.3 Astman tasapainoon vaikuttaa puolestaan monet ympäristötekijät ja myös potilaan muut samanaikaiset sairaudet.4,5

Kylmän ilman on todettu aiheuttavan terveydellisiä haittoja liittyen joihinkin kroonisiin sairauksiin, mutta myös terveiden henkilöiden on raportoitu ilmoittavan kylmän ilman aiheuttavan haittavaikutuksia, kuten hengitystieoireita, yskää tai limaneritystä. 6,7,8

Aineisto ja menetelmät
Oma tutkimuksemme hyödynsi Pohjois-Suomen Astman Omahoito -tutkimuksessa (The Northern Finnish Asthma Study eli NoFAS) kerättyä aineistoa. NoFAS on vuonna 2012 käynnistetty väestöpohjainen astman tasapainoon vaikuttavia tekijöitä selvittävä kyselytutkimus. Kysely sisälsi kyseistä tutkimusprojektia varten suunnitellun Astman Omahoito -kyselyn sekä St. Georgen hengitystieoireita ja astman tasapainoa selvittävän kyselyn. Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 2 033 astmaatikkoa. Lopullinen tutkimusaineisto koostui 1 995 astmaa sairastavasta aikuisesta, sillä lopullisesta aineistosta poistettiin ne, joilta puuttui tiedot iästä tai sukupuolesta. Lopullinen NoFAS-aineisto sisälsi 17–73-vuotiaita, astmalääkkeiden erityiskorvattavuuden saaneita, astmaa sairastavia aikuisia, jotka asuivat Oulun yliopistollisen sairaalan vastuualueella eli Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.

Astman tasapainoa arvioitiin kyselyssä täytetyn astmatestin (The Asthma Control Test, ACT)9 perusteella. ACT-pisteytys perustuu viiteen kysymykseen. Kysymysten vaihtoehdot tuottavat pisteet 1–5, ja lopullinen pisteytys saadaan summaamalla yksittäiset pisteet. Astmatestin lopullinen pistemäärä voi siis olla välillä 5–25. ACT:n pisteiden tulkinta on se, että 25 pistettä vastaa hallinnassa olevaa astmaa, kun taas 5 pistettä viittaa huonossa tasapainossa olevaan astmaan. 

Kyselyssä tiedusteltiin, lisääkö kylmä ulkoilma astmaatikolla hengitystieoireita verrattuna lämpimämpään lämpötilaan, ja jos kylmä ilma provosoi oireita, niin mitä oireita astmaatikko kokee. Tutkittavat oireet olivat hengenahdistus, pitkittynyt yskä, hengityksen vinkuminen, limaneritys ja rintakipu.

Tilastolliset menetelmät
Aineisto jaettiin astmatestin yhteispisteiden perusteella neljään ryhmään, jotka kuvasivat erilaista astman tasapainoa. Kylmän ilman aiheuttamien oireiden esiintyvyyttä verrattiin näiden eri ryhmien kesken. Analyysit tehtiin erikseen miehillä ja naisilla. ACT:n kokonaispisteiden perusteella nuo neljä tasapainoryhmää olivat: Q1: < 19 (vastaten huonointa astman tasapainoa), Q2: 19–21, Q3: 22–23, ja Q4: 24–25 (vastaten parasta astman tasapainoa). Astman tasapainon ja kylmässä esiintyvien oireiden välistä yhteyttä tutkittiin laskemalla oireille vallitsevuussuhde (prevalence ratio, PR) ja sille 95 % luottamusväli (95 % LV). Vertailuryhmänä käytettiin ryhmää Q4 eli hyvässä hallinnassa olevaa astmaa sairastavien ryhmää. Tilastomatemaattisissa analyyseissä käytettiin Poisson regressioanalyysiä. 

Astman tasapainon yhteys kylmän ilman provosoimiin oireisiin
Astmaa sairastavien aikuisten aineistossa kylmän ilman provosoimat oireet olivat sitä yleisempiä mitä huonompi oli henkilön astmatasapaino (Kuva 1). Naiset ilmoittivat enemmän kylmän ilman provo-soimia oireita kuin miehet. Kuitenkin myös hyvässä hallinnassa olevan astman ryhmässä melkein 10 % ilmoitti kokevansa kylmässä ilmassa enemmän hengitystieoireita kuin yleensä. 

Kaikki viisi ilmoitettua kylmän ilman provosoimaa hengitystieoiretta olivat yleisempiä ryhmällä, jonka astma oli huonoimmassa tasapainossa. Tämä yhteys oli havaittavissa sekä naisilla että miehillä. Lisäksi useimpien kylmän ilman provosoimien astmaoireiden suhteen todettiin trendi, että kylmäoireet lisääntyivät, kun astman tasapaino heikkeni. Naisilla tämä trendi suhteessa astman tasapainoon oli selkeämpi kuin miehillä (Kuva 1). Kysytyistä astmaan liittyvistä hengitystieoireista molemmat sukupuolet ilmoittivat eniten hengenahdistusta. Kylmän provosoiman hengenahdistuksen esiintyvyys oli miehillä 57,0–86,5 % eri astman tasapainoryhmissä, ja naisilla 70,2–83,7 %. Hengenahdistuksen lisäksi pitkittynyt yskä oli yleinen kylmässä esiintyvä oire (miehillä 56,3–72,4 % ja naisilla 69,9–84,6 %). Monimuuttuja-analyysien mukaan astman tasapaino oli voimakkaimmin yhteydessä kylmän ilman aiheuttamaan rintakipuun sekä miehillä että naisilla. Heikoimmin astman tasapaino vaikutti kylmän provosoiman pitkittyneen yskän esiintymiseen (Taulukko 1).

Pohdinta
Tuloksemme osoittavat, että huono astman tasapaino lisää kylmän ilman provosoimia hengitystieoireita sekä miehillä että naisilla. Tuloksissa nähtiin myös, että kylmäoireiden esiintyvyys kasvoi suhteessa astman tasapainon heikkenemiseen. Aiemmissa tutkimuksissa on raportoitu astmaatikkojen ilmoittavan paljon kylmän ilman provosoimia oireita, mutta oireilun lisääntymistä suhteessa astman heikkenevään tasapainoon ei ole aiemmin tutkittu. 

Kylmä ilma voi vaikuttaa hengitysteihin ihon viilenemisen kautta, minkä on aikaisemmin havaittu provosoivan astmaatikoilla lievää hengitysteiden ahtautumista.10 Toisaalta on raportoitu, että hengitettäessä kylmää ilmaa suoraan keuhkoihin se voi aikaansaada hengitysteiden ahtautumista.11 Mahdollisina mekanismeina on esitetty, että astmaa sairastavien hengitysteiden kyky kosteuttaa ja lämmittää sisään hengitettyä ilmaa on heikentynyt.12 Tämä voi olla yksi syy siihen, että astmaa sairastavat kokevat paljon kylmän ilman aiheuttamia hengitystieoireita.

Yhteenveto

Astmatasapainon vaikutusta kylmän ilman provo-soimiin hengitystieoireisiin ei ole aiemmin tutkittu. Tutkimuksemme osoitti, että kylmän ilman aiheuttamia hengitystieoireita on sitä enemmän mitä huonommassa tasapainossa henkilön astma on. Tulokset ovat tärkeitä etenkin pohjoisilla alueilla asuville astmaatikoille ja heitä hoitavalle henkilöstölle, jotta astmaa sairastavat henkilöt osaavat suojata itsensä ja hengitystiensä kylmällä ilmalla, sekä pyrkivät hoitamaan astman mahdollisimman hyvään tasapainoon. Näillä hoito- ja ehkäisytoimenpiteillä voidaan ehkäistä vakavampia astman tasapainoon ja oireisiin liittyviä kylmävaikutuksia, kuten astmakohtauksia.

Sidonnaisuudet:
Hyrkäs-Palmu H: Ei sidonnaisuuksia.
Ikäheimo T: Ei sidonnaisuuksia.
Jaakkola J: Ei sidonnaisuuksia tämän artikkelin suhteen.
Jaakkola M: Ei sidonnaisuuksia tämän artikkelin suhteen.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Hengityssairauksien tutkimussäätiö, Jalmari ja Rauha Ahokkaan säätiö, Väinö ja Laina Kiven säätiö ja Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen säätiö.

Lähteet

1. Bousquet J, Khaltaev N, Cruz AA, Denburg J, Fokkens WJ, Togias A, et al. Allergic Rhinitis and its Impact on Asthma (ARIA) 2008. Allergy 2008;63:8-160. 2. To T, Stanojevic S, Moores G, Gershon AS, Bateman ED, Cruz AA, Boulet LP. Global asthma prevalence in adults: findings from the cross-sectional world health survey. BMC Public Health 2012;12:204. 3. Williams SA, Wagner S, Kannan H, Bolge SC. The association between asthma control and health care utilization, work productivity loss and health related quality of life. J Occup Environ Med 2009;51:780-785. 4. Schatz M. Predictors of asthma control: what can we modify? Curr Opin Allergy Clin. Immunol 2012;12:263-268. 5. Lin J, Su N, Liu G, Yin K, Zhou X, Shen H, et al. The impact of concomitant allergic rhinitis on asthma control: a cross-sectional nationwide survey in China. J Asthma 2014;51:34-43. 6. Harju T, Mäkinen T, Näyhä S, Laatikainen T, Jousilahti P, Hassi J. Cold related respiratory symptoms in the general population. Clin Respir J 2010;4:176-185. 7. Hyrkäs H, Jaakkola MS, Ikäheimo TM, Hugg TT, Jaakkola JJ. Asthma and allergic rhinitis increase respiratory symptoms in cold weather among young adults. Respir Med 2014;108:63-70. 8. Näyhä S, Hassi J, Jousilahti P, Laatikainen T, Ikäheimo TM. Cold-related symptoms among the healthy and sick of the general population: National FINRISK study data 2002. Public Health 2011;125:380-388. 9. Nathan RA, Sorkness CA, Kosinski M, Schatz M, Li JT, Marcus P, et al. Development of the asthma control test: a survey for assessing asthma control. J Allergy Clin Immunol 2004;113:59-65. 10. Skowronski ME, Ciufo R, Nelson JA, McFadden ERJ. Effects of skin cooling on airway reactivity in asthma. Clin Sci (Colch) 1998;94:525-529. 11. Koskela HO. Cold air-provoked respiratory symptoms: the mechanisms and management. Int J Circumpolar Health 2007;66:91-100. 12. Assanasen P, Baroody FM, Naureckas E, Solway J, Naclerio RM. The nasal passage of subjects with asthma has a decreased ability to warm and humidify inspired air. Am J Respir Crit Care Med 2001;164:1640-1646.