Seerumin n-6-sarjan monityydyttymättömien rasvahappojen yhteys ennenaikaisen kuoleman riskiin

Jyrki Virtanen | Marras 2018 | |

Jyrki Virtanen
FT, ravitsemusepidemiologian dosentti,
laillistettu ravitsemusterapeutti
Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus,
Kansanterveystieteen ja kliinisen
ravitsemustieteen yksikkö

Ravitsemussuosituksissa kehotetaan korvaamaan ravinnon kovaa, tyydyttynyttä rasvaa pehmeällä, n-3- ja n-6-sarjan rasvahappoja sisältävällä tyydyttymättömällä rasvalla veren LDL-kolesterolipitoisuuden ja siten sydän- ja verisuonisairauksien riskin pienentämiseksi. Väestötutkimuksissa tämä onkin yhdistynyt pienempään sydäninfarktin riskiin.1,2 Ruokavalion rasvan laadun parantamisen vaikutusta sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumiseen on tutkittu myös monissa, pääasiassa 1950–1970-luvuilla tehdyissä kokeellisissa tutkimuksissa.3 Näissä useita vuosia kestäneissä rasvanvaihtotutkimuksissa tyydyttyneen rasvan lähteitä, kuten voita ja muita rasvaisia maitotuotteita, korvattiin pääasiassa kasviöljyillä ja niistä valmistetuilla margariineilla, jotka sisälsivät runsaasti yleisintä n-6-sarjan monityydyttymätöntä rasvahappoa, linolihappoa. Suurimmassa osassa näistä tutkimuksista ei havaittu vaikutusta sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumiseen veren kolesterolipitoisuuden vähenemisestä huolimatta.3 Tutkimuksissa oli kuitenkin lukuisia heikkouksia, joten vahvojen johtopäätösten vetäminen n-6-sarjan rasvahappojen terveysvaikutuksista niiden perusteella on hankalaa.3 

N-6-sarjan rasvahappojen runsaan saannin on myös esitetty lisäävän esimerkiksi syövän ja muiden kroonisten sairauksien ja kuolleisuuden riskiä sillä perusteella, että linolihaposta muodostetaan elimistössä toista n-6-sarjan rasvahappoa, arakidonihappoa, sekä muita yhdisteitä, joilla on tulehdusta lisääviä vaikutuksia. N-6-rasvahapot myös kilpailevat elimistössä n-3-sarjan rasvahappojen kanssa samoista entsyymeistä, jotka muodostavat pidempiketjuisia n-3- ja n-6-sarjan rasvahappoja. Siten teoriassa runsas linolihapon saanti voisi vähentää pitkäketjuisten n-3-sarjan rasvahappojen (EPA ja DHA) pitoisuutta elimistössä ja sitä kautta niiden hyödyllisiä terveysvaikutuksia.

Aikaisempaa tutkimusta n-6-sarjan monityydyttymättömien rasvahappojen merkityksestä ennenaikaisen kuolleisuuden riskin kannalta on ollut melko vähän. Tutkimuksessamme selvitimme n-6-sarjan rasvahappojen yhteyttä kuoleman riskiin itäsuomalaisilla miehillä.4 

Menetelmät
Tutkimusaineistona oli Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa seurannassa oleva Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimus (SVVT, engl. Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study, KIHD). Tutkimuksen alkukäynnit tapahtuivat vuosina 1984–1989, jolloin 2 682 42–60-vuotiasta miestä (83 % kutsutuista) Kuopiosta ja lähialueilta osallistui tutkimuksen alkumittauksiin. Tutkimuskäynneillä tutkittavilta otettiin verinäytteet ja tehtiin kattavasti erilaisia mittauksia ja määrityksiä. Lisäksi tutkittavilta on selvitetty laajasti erilaisia taustatietoja, mm. ravitsemusta, lääkityksiä, liikuntatottumuksia, tupakointia ja alkoholinkäyttöä. Tieto seurannan aikana tapahtuneista kuolemista saadaan vuosittain Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisteristä. Tarkastelusta poistettiin itsemurhista tai onnettomuuksista johtuneet kuolemat. Analyyseihin otettiin mukaan 2 480 miestä, joille oli saatavilla tieto seerumin rasvahappopitoisuuksista tutkimuksen alkukäynniltä. Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS 24 -ohjelmistolla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin pääasiassa Coxin suhteellisten riskien analyysiä.

Tulokset
Tutkimuksen keskimäärin 22 vuoden seurannan aikana 1 143 miestä kuoli. Näistä 575 (50,3 %) oli sydän- ja verisuonisairauksista johtuvia kuolemia, 317 (27,7 %) syöpäkuolemia ja 251 (22,0 %) muista syistä johtuvia kuolemia. Kun tutkittavat jaettiin viiteen ryhmään seerumin linolihappopitoisuuden perusteella, havaittiin ylimmässä viidenneksessä 43 % pienempi kuoleman suhteellinen riski verrattuna alimpaan viidennekseen (kuva 1) (absoluuttinen riski 25,4 % pienempi). 

Kun kuolemansyitä tarkasteltiin tarkemmin, vastaavanlainen käänteinen yhteys havaittiin myös sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen ja muihin kuin sydän- ja verisuonisairauksista ja syövistä johtuviin kuolemiin (kuva 1). Sen sijaan syöpäkuolleisuuteen ei ollut yhteyttä (kuva 1). Vastaavanlaiset, vaikkakin hiukan heikommat yhteydet havaittiin myös seerumin arakidonihapolla. Merkittävä havainto oli myös se, että tulokset olivat hyvin samanlaiset riippumatta siitä, oliko tutkittavilla jo tutkimuksen alussa sydän- ja verisuonisairaus, syöpä tai diabetes.

Pohdinta
Linolihapon hyödyt voivat perustua muun muassa sen edullisiin vaikutuksiin seerumin lipidiarvoihin, maksan rasvoittumiseen ja glukoosiaineenvaihduntaan.5-7 Ja vaikka sekä linolihaposta että arakidonihaposta muodostetaan elimistössä tulehdusta edistäviä yhdisteitä, niistä muodostetaan myös tulehdusta estäviä tai vaimentavia yhdisteitä. Kokeellisissa tutkimuksissa hyvin suuretkaan linolihapon tai arakidonihapon saannit eivät olekaan lisänneet elimistön tulehdustekijöiden pitoisuutta,8,9 ja esimerkiksi tässä samassa tutkimusaineistossa suurempi seerumin linolihappopitoisuus on yhdistynyt pienempään seerumin C-reaktiivisen proteiinin pitoisuuteen.10 Normaaleilla, ruokavaliosta saatavilla linolihapon määrillä ei myöskään ole havaittu merkittäviä vaikutuksia elimistön kykyyn valmistaa pitkäketjuisia n-3-sarjan rasvahappoja.11 

Yhteenveto

Tutkimuksemme tulokset tukevat useiden aiempien väestötutkimusten tuloksia, joissa suurempi linolihapon saanti ruoasta tai suurempi pitoisuus elimistössä ovat olleet yhteydessä esimerkiksi pienempään sydän- ja verisuonisairauksien ja kokonaiskuolleisuuden riskiin ilman, että esimerkiksi syövän riski olisi lisääntynyt. Arakidonihapon yhteyttä pienempään kuolleisuuden riskiin sen sijaan ei ole aiemmin nähty ja tämä havainto vaatiikin lisätutkimuksia. Seerumin linolihappopitoisuus määräytyy pitkälti ruokavalion perusteella ja sen pääasiallisia lähteitä ruokavaliossa ovat kasviöljyt, kasvimargariinit, pähkinät ja siemenet. Seerumin arakidonihappopitoisuuteen ruokavaliolla on vain pieni merkitys ja sen sijaan elimistö muodostaa suuren osan itse linolihaposta.

Sidonnaisuudet: Ei sidonnaisuuksia.

Lähteet

1. Jakobsen MU, O’Reilly EJ, Heitmann BL, Pereira MA, Balter K, Fraser GE, Goldbourt U, Hallmans G, Knekt P, Liu S, Pietinen P, Spiegelman D, Stevens J, Virtamo J, Willett WC, Ascherio A. Major types of dietary fat and risk of coronary heart disease: a pooled analysis of 11 cohort studies. Am J Clin Nutr 2009 May;89(5):1425-1432. 2. Farvid MS, Ding M, Pan A, Sun Q, Chiuve SE, Steffen LM, Willett WC, Hu FB. Dietary linoleic acid and risk of coronary heart disease: a systematic review and meta-analysis of prospective cohort studies. Circulation 2014 Oct 28;130(18):1568-1578. 3. Virtanen JK. Randomized trials of replacing saturated fatty acids with n-6 polyunsaturated fatty acids in coronary heart disease prevention: Not the gold standard? Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids 2018 Jun 1;1338-1345. 4. Virtanen JK, Wu JHY, Voutilainen S, Mursu J, Tuomainen T-P. Serum n-6 polyunsaturated fatty acids and risk of death: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study. Am J Clin Nutr 2018 Mar 1;107(3):427-435. 5. Mensink RP, Katan MB. Effect of dietary fatty acids on serum lipids and lipoproteins. A meta-analysis of 27 trials. Arterioscler Thromb 1992 Aug;12(8):911-919. 6. Bjermo H, Iggman D, Kullberg J, Dahlman I, Johansson L, Persson L, Berglund J, Pulkki K, Basu S, Uusitupa M, Rudling M, Arner P, Cederholm T, Ahlstrom H, Riserus U. Effects of n-6 PUFAs compared with SFAs on liver fat, lipoproteins, and inflammation in abdominal obesity: a randomized controlled trial. Am J Clin Nutr 2012 May;95(5):1003-1012. 7. Imamura F, Micha R, Wu JH, de Oliveira Otto MC, Otite FO, Abioye AI, Mozaffarian D. Effects of saturated fat, polyunsaturated fat, monounsaturated fat, and carbohydrate on glucose-insulin homeostasis: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled feeding trials. PLoS Med 2016 Jul 19;13(7):e1002087. 8. Johnson GH, Fritsche K. Effect of dietary linoleic acid on markers of inflammation in healthy persons: a systematic review of randomized controlled trials. J Acad Nutr Diet 2012 Jul;112(7):1029-1041. 9. Kelley DS, Taylor PC, Nelson GJ, Mackey BE. Arachidonic acid supplementation enhances synthesis of eicosanoids without suppressing immune functions in young healthy men. Lipids 1998 Feb;33(2):125-130. 10. Virtanen JK, Mursu J, Voutilainen S, Tuomainen TP. The associations of serum n-6 polyunsaturated fatty acids with serum C-reactive protein in men: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study. Eur J Clin Nutr 2018 Mar;72(3):342-348. 11. Wood KE, Mantzioris E, Gibson RA, Ramsden CE, Muhlhausler BS. The effect of modifying dietary LA and ALA intakes on omega-3 long chain polyunsaturated fatty acid (n-3 LCPUFA) status in human adults: a systematic review and commentary. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids 2015 Apr;9547-9555.