Uutisia keuhkosyöpäalan maailmankonferenssista 2018

Åslaug Helland | Joulu 2018 | |

Åslaug Helland
Ylilääkäri,
Oslon yliopistosairaala
Professori,
Oslon yliopisto

Keuhkosyöpäalan maailmankonferenssi järjestettiin tänä vuonna Torontossa syyskuun lopussa. Yli 7 000 osallistujaa oli kerääntynyt kuuntelemaan tuoreimpia uutisia keuhkosyövän alalta. Esitelmien aiheet vaihtelivat laajasti seulonnasta ja radiologisista tutkimuksista eri hoitomodaliteetteihin, keuhkosyövän psyykkisiin aspekteihin ja laboratoriotutkimukseen.

PACIFIC-tutkimus
Suurimpiin uutisiin kuului PACIFIC-tutkimusta koskenut esitelmä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin parantamaan elossaolotuloksia potilailla, joilla oli paikallisesti edennyt ei-pienisoluinen keuhkosyöpä. Potilaille, joilla on levinneisyysasteen III ei-pienisoluinen keuhkosyöpä, voidaan nykyään tarjota kuratiiviseen tulokseen pyrkivää kemosädehoitoa. Ennuste on silti huono. PACIFIC-tutkimuksen tutkittavat saivat tavanomaista sädehoitoa ja solunsalpaajahoitoa, minkä jälkeen annettiin immunoterapiana PD-L1-estäjä durvalumabia tai lumelääkettä yhteen vuoteen asti. Satunnaistaminen toteutettiin suhteessa 2:1, ja 476 potilasta sai durvalumabihoitoa ja 237 potilasta lumelääkettä.

Viime vuoden ESMO-konferenssissa esiteltiin tämän tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia, joiden mukaan etenemättömyysaika oli immunoterapiaa saaneilla potilailla selvästi parempi kuin lumeryhmässä. Tänä vuonna esiteltiin kokonaiselossaolotuloksia. Elossaolotulokset olivat merkitsevästi paremmat durvalumabia saaneilla, ja riskisuhde oli 0,68. Kahden vuoden kuluttua satunnaistamisesta elossa oli 66,3 % durvalumabiryhmän potilaista ja 55,6 % lumelääkettä saaneista. Immunoterapia oli myös melko hyvin siedetty, ja haittavaikutuksia ilmoitettiin suunnilleen yhtä runsaasti sekä hoito- että lumeryhmässä. Kyseiset potilaat olivat saaneet raskasta hoitoa ennen immunoterapian aloittamista, ja heillä oli siihen liittyviä vaivoja. Tulokset julkaistiin New England Journal of Medicine -lehdessä konferenssiesitelmän pitopäivänä (Antonia SJ ym., N Engl J Med 2018; Sept 25. doi: 10.1056/NEJMoa1809697). Norjan viranomaiset arvioivat parhaillaan durvalumabin käyttöä kemosädehoidon jälkeen.

Brigatinibi ja kritsotinibi
Lisäksi esiteltiin ALTA-1L-tutkimuksen tuloksia. Tässä satunnaistetussa tutkimuksessa 275 potilasta, joilla oli ALK-positiivinen tauti, satunnaistettiin saamaan joko brigatinibia tai kritsotinibia ensilinjan ALK-täsmähoitona. Kritsotinibi on ollut viime aikoihin asti hyväksytty standardihoito.

Tulokset osoittivat, että brigatinibi on kritsotinibia tehokkaampi ensilinjan ALK-täsmähoitona. Yhden vuoden elossaolo-osuus oli brigatinibia saaneessa ryhmässä 67 % ja kritsotinibia saaneessa ryhmässä 43 %. Riskisuhde oli 0,49. Tulokset osoittavat siis vakuuttavasti, että brigatinibi on tässä potilasryhmässä tehokkaampi ensilinjan ALK-estäjä. Potilailla, joilla oli aivoetäpesäkkeitä, ero oli tätäkin suurempi. Riskisuhde oli 0,27. Tämä vahvistaa, että brigatinibi tehoaa myös kallonsisäisiin muutoksiin.

ALK-positiivisen keuhkosyövän hoitoon on nyt useita tehokkaita lääkkeitä, muun muassa alektinibi, joka hyväksyttiin äskettäin ensilinjan hoidoksi tässä potilasryhmässä. Nämäkin tulokset julkaistiin samana päivänä, jona maailmankonferenssin esitelmä pidettiin (Camidge DR ym. N Engl J Med 2018 Sep 25. Doi: 10.1056/NEJMoa1810171).

NELSON-tutkimus
Konferenssin kohokohtiin kuuluivat myös suuren eurooppalaisen seulonta-tutkimuksen tulokset, joita on odotettu pitkään keuhkosyöpää hoitavien parissa. NELSON-tutkimukseen osallistui yli 15 000 potilasta Alankomaista ja Belgiasta. Mukaan otettiin potilaita, jotka olivat polttaneet yli 10 savuketta päivässä yli 30 vuoden ajan tai yli 15 savuketta päivässä yli 25 vuoden ajan. Puolet potilaista seulottiin TT-tutkimuksilla 1 vuoden, 2 vuoden, 4 vuoden ja 6,5 vuoden kohdalla. Tämän jälkeen potilaita seurattiin 10 vuoden ajan elossaolotulosten arvioimiseksi. Keuhkosyöpäkuolleisuus pieneni seulottujen joukossa, ja seulottujen miesten kuolleisuus oli 10 vuoden kohdalla 0,74 verrattuna verrokkiryhmään satunnaistettuihin miehiin. Naisten kohdalla tulokset olivat vieläkin vakuuttavammat, ja keuhkosyöpäkuolleisuuden taso oli 0,61. Kyseessä oli tärkeä tutkimus, ja riskiryhmäläisten seulonnasta tullaan keskustelemaan tulevaisuudessa vilkkaasti myös Norjassa.