Ammattiasemaerot tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvissa sairauspoissaoloissa: onko sairaudella väliä?

Johanna Pekkala | Tammi 2019 | Reumasairaudet |

Johanna Pekkala
LT, KTM, tutkijatohtori,
yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri
Helsingin yliopisto,
Kansanterveystieteen osasto

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat merkittävä pitkiä sairauspoissaoloja aiheuttava sairausryhmä länsimaissa.1 Esimerkiksi Suomessa tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisin Kelan sairauspäivärahalla korvattujen, yli 10 työpäivää kestäneiden pitkien sairauspoissaolojen syy työikäisessä väestössä.2 Sairauspoissaolot eivät jakaudu tasaisesti väestössä. Esimerkiksi eri ammattiasemien välillä on todettu tutkimuksissa selvät hierarkkiset erot.3-5 Työntekijäammattien edustajilla on noin kaksi–kolme kertaa enemmän sairauspoissaoloja kuin ylemmillä toimihenkilöillä tarkasteltaessa kaikkia sairauksia yhteensä.4 Sairauspoissaolojen ammattiasemaerojen on havaittu olevan myös varsin pysyviä ajassa.6

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet aiheuttavat huomattavat ammattiasemaerot sairauspoissaoloissa
Sairausryhmittäin tarkasteltuna sairauspoissaolojen ammattiasemaerot ovat tutkimusten mukaan erityisen suuret tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvissa sairauspoissaoloissa.3,7,8 Etenkin miehillä erojen on havaittu olevan huomattavat.8 Tuki- ja liikuntaelinsairausryhmän sisällä alempien ammattiasemien edustajilla on todettu suurempi riski esimerkiksi selkäsärystä,9 niska-hartiaseudun sairauksista10 ja nivelrikosta11 johtuviin sairauspoissaoloihin verrattuna ylemmissä ammattiasemissa toimiviin henkilöihin. Koko työssäkäyvän väestön kattava tutkimustieto eri tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvien sairauspoissaolojen ammattiasemaeroista on kuitenkin aiemmin puuttunut. 

Helsingin yliopiston ja Kelan tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin Kelan sairauspäivärahalla korvattujen pitkien sairauspoissaolojen ammattiasemaeroja tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvissa sairauspoissaoloissa koko työssäkäyvässä väestössä Suomessa. Tutkimustulokset on julkaistu kansainvälisessä tieteellisessä aikakauslehdessä vuonna 2018.12 Tutkimus perustui Kelan rekisteristä poimittuun 70 prosentin satunnaisotokseen 25–64-vuotiaista Suomessa asuvista naisista ja miehistä vuoden 2013 lopussa. Väestöotokseen kuuluneille henkilöille saatiin ammattiasematiedot Tilastokeskuksen rekisteristä.13 Tutkimus rajattiin koskemaan työntekijöitä, alempia toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä. 

Sairauspoissaoloja koskevat tiedot perustuivat tuki- ja liikuntaelinsairauksien (ICD-10-koodit M00‒M99) vuoksi vuonna 2014 alkaneisiin sairauspäivärahajaksoihin, jotka poimittiin Kelan etuusrekisteristä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet luokiteltiin seuraavasti: selkäsairaudet (M40‒M54), selkäsärky (M54), välilevysairaudet (M50‒M51), hartiaseudun sairaudet (M75), nivelrikko (M15‒M19), polven nivelrikko (M17), lonkan nivelrikko (M16), nivelreuma (M05‒M06) ja muut tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (loput ICD-10-koodit). Lisäksi tarkasteltiin kaikkia tuki- ja liikuntaelinten sairauksia (M00‒M99) yhteensä. 

Tutkimuksessa tarkasteltiin ammattiasemaeroja tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuneiden sairauspoissaolojen esiintyvyydessä ja poissaolojen pituuksissa naisilla (n=675 636) ja miehillä (n=604 715). 

Merkittävimmät ammattiasemaerot sairauspoissaoloja yleisimmin aiheuttavissa tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa
Tutkimustulosten mukaan tuki- ja liikuntaelinsairausperusteisten sairauspoissaolojen yleisimmät aiheuttajat olivat selkäsairaudet, etenkin selkäsärky, ja hartiaseudun sairaudet. Nivelrikko, välilevysairaudet ja nivelreuma johtivat sen sijaan kestoltaan pisimpiin sairauspoissaoloihin. Ammattiasemaerot olivat selvät niin kaikkien tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta yhteensä kuin sairausryhmittäin tarkasteltuna. Sairauspoissaolojen esiintyvyys oli korkeampi ja poissaolot pidempiä alempien ammattiasemien edustajilla kuin ylemmillä toimihenkilöillä, mutta erojen suuruus vaihteli sairausryhmittäin. 

Sairauspoissaolojen esiintyvyydessä ammattiasemaerot olivat suurimmat sairauspoissaoloja yleisimmin aiheuttavissa tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa eli hartiaseudun sairauksissa ja selkäsäryssä. Sen sijaan sairauspoissaolojen pituudessa erot olivat suurimmat kroonisissa tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa: nivelreumassa, välilevysairauksissa ja miehillä myös lonkkanivelrikossa.

Ammattiasema ja työkyvyttömyyttä aiheuttavat sairaudet huomioitava sairauspoissaolojen ehkäisyyn tähtäävien toimenpiteiden suunnittelussa
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja. Tässä artikkelissa esitellyn tutkimuksen mukaan sairauspäivärahalla korvattujen sairauspoissaolojen yleisimmät tuki- ja liikuntaelinsairausperusteiset syyt suomalaisessa työssäkäyvässä väestössä ovat selkä- ja hartiaseudun sairaudet. Tutkimustulosten mukaan näistä sairauksista johtuvissa sairauspoissaoloissa vallitsee myös huomattavat erot työntekijä- ja toimihenkilöammattien edustajien välillä. Tutkimushavainnot auttavat jatkossa kohdistamaan voimavaroja tehokkaasti tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvien sairauspoissaolojen ehkäisyyn ja työhön paluun edistämiseen sekä sairauspoissaolojen ammattiasemien välisten erojen kaventamiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnitteluun.

Yhteenveto

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisin Kelan sairauspäivärahalla korvattujen pitkien sairauspoissaolojen syy. Työntekijäammattien edustajilla tuki- ja liikuntaelinsairausperusteisten sairauspoissaolojen esiintyvyys on korkeampi ja poissaolot pidempiä kuin toimihenkilöammattien edustajilla, mutta ammattiasemaerojen suuruus vaihtelee sairausryhmittäin. Sairauspoissaolojen esiintyvyydessä erot ovat suurimmat sairauspoissaoloja yleisimmin aiheuttavissa tuki- ja liikuntaelinsairauksissa eli hartiaseudun sairauksissa ja selkäsäryssä. Sen sijaan sairauspoissaolojen pituudessa erot ovat huomattavimmat nivelreumassa, välilevysairauksissa ja miehillä myös lonkkanivelrikossa. Ammattiasema ja sairauspoissaolon diagnoosi tulisi ottaa huomioon sairauspoissaolojen ehkäisyyn ja työhön paluun edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnittelussa.

Sidonnaisuudet: Ei sidonnaisuuksia.

Lähteet

1. Alexanderson K, Norlund A. Swedish Council on Technology Assessment in Health Care (SBU). Chapter 1. Aim, background, key concepts, regulations, and current statistics. Scand J Public Health Suppl 2004;32(Suppl 63):12‒30. 2. Blomgren J. Pitkät sairauspoissaolot ovat vähentyneet työikäisillä naisilla ja miehillä. Sairauspäivärahan saajat 1996‒2015. Yhteiskuntapolitiikka 2016;81(6):681‒691. 3. Melchior M, Krieger N, Kawachi I, Berkman LF, Niedhammer I, Goldberg M. Work factors and occupational class disparities in sickness absence: findings from the GAZEL cohort study. Am J Public Health 2005 July;95(7):1206–1212. 4. Laaksonen M, Piha K, Rahkonen O, Martikainen P, Lahelma E. Explaining occupational class differences in sickness absence: results from middle-aged municipal employees. J Epidemiol Community Health 2010 Sep;64(9):802‒807. 5. Löve J, Hensing G, Holmgren K, Torén K. Explaining the social gradient in sickness absence: a study of a general working population in Sweden. BMC Public Health 2013 Jun 5;13:545. 6. Pekkala J, Blomgren J, Pietiläinen O, Lahelma E, Rahkonen O. Occupational class differences in long sickness absence: a register-based study of 2.1 million Finnish women and men in 1996–2013. BMJ Open 2017 Jul 20;7(7):e014325. 7. Feeney A, North F, Head J, Canner R, Marmot M. Socioeconomic and sex differentials in reason for sickness absence from the Whitehall II Study. Occup Environ Med 1998 Feb;55(2):91‒98. 8. Pekkala J, Blomgren J, Pietiläinen O, Lahelma E, Rahkonen O. Occupational class differences in diagnostic-specific sickness absence: a register-based study in the Finnish population, 2005–2014. BMC Public Health 2017 Aug 22;17(1):670. 9. Hemingway H, Shipley MJ, Stansfeld S, Marmot M. Sickness absence from back pain, psychosocial work characteristics and employment grade among office workers. Scand J Work Environ Health 1997 Apr;23(2):121‒129. 10. Bergström G, Bodin L, Bertilsson H, Jensen IB. Risk factors for new episodes of sick leave due to neck or back pain in a working population. A prospective study with an 18-month and a three-year follow-up. Occup Environ Med 2007 Apr;64(4):279‒287. 11. Agaliotis M, Fransen M, Bridgett L, Nairn L, Votrubec M, Jan S, Heard R, Mackey M. Risk factors associated with reduced work productivity among people with chronic knee pain. Osteoarthritis Cartilage 2013 Sep;21(9):1160‒1169. 12. Pekkala J, Rahkonen O, Pietiläinen O, Lahelma E, Blomgren J. Sickness absence due to different musculoskeletal diagnoses by occupational class: a register-based study among 1.2 million Finnish employees. Occup Environ Med 2018 Apr;75(4):296–302. 13. Tilastokeskus. Sosioekonominen asema 1989. https://www.stat.fi/meta/luokitukset/ sosioekon_asema/001-1989/index.html. Viitattu: 10.12.2018.