IASP:n maailmankongressi – uutta tietoa kivunhoidon alalta

Lars Arendt-Nielsen | Helmi 2019 | Reumasairaudet |

Lars Arendt-Nielsen
Professori, yksikön johtaja
Lääketieteen tiedekunta,
Aalborgin yliopisto,
Tanska

Thomas A. Nielsen
Sairaalalääkäri
Lääketieteen tiedekunta,
Aalborgin yliopisto,
Tanska

International Association for the Study of Pain  -kivuntutkimusorganisaation (IASP) 17. maailmankongressi järjestettiin Bostonissa, Yhdysvalloissa. Mukana oli noin 5 200 osallistujaa 96 maasta. Tapahtumassa esiteltiin runsaasti kivunhoidon alan uusinta tietoa 15 keynote-puheenvuorossa ja 70 työpajassa, joihin kuhunkin kuului 3–4 esitelmää. Kongressissa oli myös yli 3 000 posteriesitystä. IASP on moniammatillinen seura, johon kuuluu 7 500 kivuntutkimuksen ja kivunhoidon alalla toimivaa jäsentä 136 maasta. Useimpiin lääketieteen erikoisaloihin liittyy kipua, joten mikään yksittäinen erikoislääkäriryhmä ei pysty ottamaan vastuuta koko alasta. Kongressin osallistuikin mm. anestesiologeja, neurologeja, reumatologeja, gastroenterologeja ja kirurgeja. Mukana oli myös muita terveydenhuollon ammattilaisia, mm. sairaanhoitajia, fysioterapeutteja ja kiropraktikkoja.  Kivunhoitoon ei valitettavasti ole saatu juurikaan uraauurtavia uusia lääkkeitä. Muutama läpimurto on kuitenkin tapahtunut. Nämä uudet aluevaltaukset saavat aina runsaasti huomiota kongresseissa.  Migreenin estohoito Migreenin estohoitoon käytettävät CGRP-vasta-aineet ovat uusia lääkkeitä, jotka ovat saaneet runsaasti huomiota tiedotusvälineissä. Odotukset ovat ehkä nousseet jo liiankin korkeiksi. Näytön mukaan CGRP-vasta-aineiden käyttö estohoitona voi vähentää migreenipäivien määrää 2–4 päivällä kuukaudessa verrattuna samankaltaiseen verrokkiryhmään. Osa potilaista saa hyvän vasteen, mutta osa ei saavuta vastetta. Asiaa tutkitaan nyt tarkemmin. Valitettavasti tutkimukset viittaavat siihen, että nämä lääkkeet eivät sovellu kroonisen sarjoittaisen päänsäryn estohoitoon. Se olisi ollut merkittävä läpimurto, sillä näiden potilaiden hoito on pahamaineisen mutkikasta ja puutteellista.  GF-vasta-aineet nivelrikon hoidossa Myös NGF-vasta-aineiden ryhmä on jälleen ajankohtainen. Nämä lääkkeet otettiin aiemmin käyttöön nivelrikon hoidossa, mutta ne aiheuttivat haittavaikutuksena osteonekroosia muutoin terveisiin niveliin. Ilmiön mahdolliseksi aiheuttajaksi osoittautui samanaikainen tulehduskipulääkitys. Nyt meneillään on uusia tutkimuksia nivelrikkopotilailla, jotka eivät käytä tulehduskipulääkkeitä. NGF-vasta-aineet ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi ja ne vaikuttavat mahdollisesti tautiprosessiin. Kivunhoidon alalla onkin kiinnitetty paljon huomiota uusiin biologisiin lääkkeisiin, jotka saattavat sekä lievittää kipua että vaikuttaa samalla tautiprosessiin. Vaikuttaa siltä, että nivelrikon ja solunsalpaajahoidon aiheuttaman neuropatian hoidossa avautuu uusia mahdollisuuksia. On keskusteltu muun muassa siitä, miksi TNF-alfan estäjät eivät ole olleet kovin tehokkaita nivelrikon hoidossa. Nämä lääkkeet vaikuttavat (alavirrassa) ASK 1-proteiiniin ja kauempana...