Keuhkoahtaumataudin ilmaantuvuus: Absoluuttiset tulot tärkeämmät kuin suhteelliset tulot

Sten Axelsson Fisk | Helmi 2019 | Keuhkosairaudet |

Sten Axelsson Fisk
LT, jatko-opiskelija
Sosiaaliepidemiologian yksikkö,
Lundin yliopisto

Juan Merlo
LT, professori
Sosiaaliepidemiologian yksikkö,
Lundin yliopisto

Köyhyyden haitallisuudesta terveydelle on useita hypoteeseja. Tässä tutkimuksessa tutkittiin psykososiaalisia ja materialistisia hypoteeseja. Keuhkot ovat yksi elinjärjestelmistä, joiden kohdalla sosiaaliset terveyserot ovat erityisen suuret.1 Näiden hypoteesien merkitystä keuhkoahtaumatautiin sairastumiselle ei ole kuitenkaan koskaan tutkittu. Siitä lähtien kun krooninen keuhkoputkitulehdus tunnustettiin lääketieteessä omaksi kokonaisuudekseen, hengitystieobstruktiota on tiedetty esiintyvän enemmän työväenluokassa kuin ylemmissä yhteiskuntaluokissa. Tupakointiepidemia on sittemmin muuttanut käsitystä keuhkoahtaumataudista siinä määrin, että taudin muut riskitekijät jäävät usein huomiotta. Monet keuhkoahtaumatautipotilaat kokevat terveydenhuoltohenkilöstön syyllistävän heitä, sillä tautia pidetään vapaaehtoisen tupakointipäätöksen seurauksena.2  Sosiaaliepidemiologia on tutkimusala, joka selvittää terveyteen vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä. Sosiaaliepidemiologisesta näkökulmasta katsottuna tupakointi välittää sosiaalisia prosesseja, joiden takia huonommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat tupakoivat useammin kuin paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat. Tupakointi on seurausta köyhyydestä, joka käynnistää sosiaalisen kausaaliketjun.3 Psykososiaalinen hypoteesi ja suhteelliset tulot Kiinnostus sosiaalisen ja taloudellisen epätasa-arvon terveydellisiä vaikutuksia kohtaan on lisääntynyt sen jälkeen, kun brittiläinen epidemiologi Michael Marmot julkaisi brittiläisiä virkamiehiä koskevan tutkimuksensa. Marmot loi käsitteen ”statussyndrooma”. Hänen tutkimuksensa osoittaa, että ihmisen asema hierarkiassa on ratkaiseva terveyden kannalta. Tämä ei koske pelkästään köyhimpiä vaan myös ylimpään yhteiskuntaluokkaan kuuluvia. Professorin elinajan-odote on pidempi kuin pelkästään tohtoriksi väitelleen,4 ja Oscar-voittaja elää pidempään kuin pelkkä Oscar-ehdokas.5  Näiden löydösten perusteella on kehitetty psykososiaalinen teoria terveysgradienttien muodostumisesta. Teorian mukaan varakkaissa maissa terveyteen ei vaikuta aineellinen omaisuus vaan vertailu muihin. Keihin sitten vertaamme itseämme? Kysymykseen on vaikea vastata, mutta todennäköisesti vertaamme itseämme sekä erilaisessa yhteiskunnallisessa asemassa oleviin että samankaltaisessa asemassa oleviin.6  Psykososiaalista hypoteesia on tukenut myös tutkimusnäyttö, jonka mukaan heikko sosiaalinen asema korreloi suurten kortisolipitoisuuksien kanssa. Pitkällä aikavälillä tämä on haitallista terveydelle.7 Vertailu muihin on keskeistä terveyden kannalta, joten psykososiaalista teoriaa voidaan arvioida vertaamalla yksilön tuloja viiteryhmän tuloihin. Tällöin kyseessä ovat suhteelliset tulot. Materialistinen hypoteesi ja absoluuttiset tulot Psykososiaalisen teorian kritisoijat viittaavat siihen, että taloudelliset tai aineelliset resurssit ovat ratkaisevia myös varakkaiden maiden ihmisille. Vaikka ei näkisikään nälkää, köyhyydestä johtuva resurssien puute sulkee pois mahdollisuuden terveelliseen...