Atooppisen ihottuman suomalainen potilaskysely kuvaa sairauden moninaiset vaikutukset

Kaisa Toikko | Helmi 2019 | |

Kaisa Toikko
TtM, asiantuntija
Allergia-,
iho- ja astmaliitto

Anna Ekman
FT, lääketieteellinen asiantuntija
Sanofi Genzyme

Atooppisen ihottuman merkitys ei ole vain ulkoinen, vaan kyse on kokonaisvaltaisesta elämään ja arkeen vaikuttavasta sairaudesta. Sairauden kanssa elämiseen voi liittyä laaja-alaisia haasteita ja elämänlaatuvaikutuksia.1 Atooppisen ihottuman oireilla on kuvattu olevan vaikutusta muun muassa sairastavien nukkumiseen, vapaa-aikaan,2 työelämään ja mielialaan.1 Erityisesti vaikean atooppisen ihottuman tiedetään heikentävän merkittävästi potilaan elämänlaatua.3  Allergia-, iho- ja astmaliitto, Sanofi ja Hill+Knowlton Strategies selvittivät atooppista ihottumaa sairastavien suomalaisten kokemuksia sairaudesta, sen kanssa elämisestä ja hoidosta. Potilaskyselyn toteutti YouGov Finland. Kysely oli vastattavissa Allergia-, iho- ja astmaliiton verkkosivuilla ja se lähetettiin suoraan kaikille liiton jäsenille. Lisäksi osa vastaajista saatiin YouGov Finlandin kuluttajapaneelista. Kysely toteutettiin marras–joulukuussa 2017.  Kyselyyn vastasi 917 atooppista ihottumaa sairastavaa henkilöä. Iältään vastaajat olivat yli 18-vuotiaita jakaantuen koko Suomen alueelle. Vastaajista 707 (77 %) oli naisia ja 210 (23 %) miehiä. Atooppisen ihottuman lisäksi vastaajilla oli allergioita (64 %), allergista nuhaa (50 %), astmaa (28 %), masennusta (14 %) ja ahdistuneisuutta (13 %). Näiden lisäksi esiintyi myös muita sairauksia. Naisilla oli allergioita, allergista nuhaa ja astmaa keskimäärin enemmän kuin miehillä. Reilu puolet vastaajista kertoi atooppisen ihottuman oireilleen koko heidän ikänsä. Neljäsosalla ihottuma oli oireillut yli 15 vuotta. Viidesosalla oireita oli ollut 1–15 vuotta ja yhdellä prosentilla alle vuoden ajan.  Diagnoosista hoitosuunnitelmaan Diagnoosin saamisen nopeudessa oli vaihtelua. Vastaajista neljännes (26 %) oli saanut atooppisen ihottuman diagnoosin puolen vuoden kuluessa oireiden alkamisesta ja vajaa puolet (42 %) kahden vuoden kuluessa. Viidesosalla (19 %) diagnoosin saamiseen oli kuitenkin mennyt yli kaksi vuotta. Kahdeksalla prosentilla vastaajista ei ollut lainkaan lääkärin tekemää diagnoosia. Puolen vuoden kuluessa oireiden alkamisesta nuorimmassa, 18–29-vuotiaiden ikäryhmässä diagnoosin oli saanut 41 %. Vastaavasti yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä vain 22 % oli saanut diagnoosin puolen vuoden kuluessa.  Lääkäriltä saadun arvion mukaan vastaajista lähes puolella (49 %) oli vaikea tai keskivaikea atooppinen ihottuma. Lähes sama osuus (52 %) arvioi itse sen hetkisen sairauden vaikeusasteen vaikeaksi tai keskivaikeaksi. Reilulla kolmanneksella...