old couple

Kliininen ravintovalmiste Alzheimerin taudin hoidossa

Merja Hallikainen | Huhti 2019 | Psykiatria ja Neurologia |

Merja Hallikainen
LT, neurologian erikoislääkäri,
tutkimusjohtaja Itä-Suomen yliopisto,
Kliinisen lääketieteen yksikkö,
Neurologia

Alzheimerin tauti on yleisin etenevä muistisairaus, joka heikentää jo varhain ihmisen tiedonkäsittelyä ja toimintakykyä. Alzheimerin taudin tyypillisen muodon oirekuvaa hallitsee muistin heikkeneminen, joka on liitetty sisemmän ohimolohkon etenevään atrofiaan, erityisesti hippokampuksen vaurioitumiseen. Taudin varhaisdiagnostiikka on meillä parantunut niin, että monilla potilailla tauti voidaan diagnosoida jo ennen dementiatasoista häiriötä eli lievän kognitiivisen heikkenemisen (MCI) vaiheessa. Alzheimerin taudin patologiasta Beeta-amyloidi- ja tau-patologian kehittymisen Alzheimer-potilaan aivoissa ajatellaan olevan keskeisiä patologisia tapahtumia taudin synnyssä. Tämän lisäksi Alzheimerin tautia sairastavien aivoissa todetaan runsaasti muita muutoksia, kuten synapsien eli hermosolujen välisten viestiyhteyksien tuhoutumista. Synapsien tärkein osa ovat hermosolukalvot. Ne muodostuvat pääasiassa fosfolipideistä, joiden ravinnosta saatavien esiasteiden tulee olla yhtä aikaa saatavilla.  Näitä synapsien muodostumiselle välttämättömiä ravintoaineita ovat koliini, uridiini sekä omega-3-rasvahapot DHA ja EPA. Tietyt kofaktorit, kuten B-vitamiinit ja antioksidantit, tehostavat fosfolipidien tuotantoa. On viitteitä siitä, että AT-potilaat tarvitsevat näitä ravintoaineita enemmän kuin muut taudin patologisen prosessin vaikutusten kompensoimiseksi.1-5 Kliiniset lääketutkimukset Alzheimerin taudin hoitoon ei ole tullut uusia lääkkeitä markkinoille yli 20 vuoteen. Taudin syntyyn ja etenemiseen vaikuttavaa lääkettä on etsitty sekä perustutkimuksen että isojen kliinisten lääketutkimusten keinoin. Viime vuosien aikana on saatu lopulliset tulokset useista laajoista, kliinisistä lääketutkimuksista, joissa lähtökohtana on ollut Alzheimerin tautiprosessin pysäyttäminen vähentämällä amyloidiplakkien muodostumista.   Tutkimustulokset ovat olleet valitettavasti negatiiviset eikä tautiprosessiin vaikuttavaa lääkettä ole saatavilla lähi vuosinakaan Alzheimerin taudin hoitoon, ja siksi ei-lääkkeellisten hoitojen, kuten liikunnan, ravitsemuksen ja yleensä aktiivisen elämän, merkitys korostuu entisestään.  Ravitsemuksen merkitys Alzheimerin taudissa on uusi, mielenkiintoinen tutkimusalue Alzheimerin tautia sairastavien on usein vaikea saada tarvitsemansa ravintoaineet normaalista, tasapainoisesta ruokavaliosta, vaikka he eivät kärsisi vajaaravitsemuksesta. Kehon kyky hyödyntää ravintoaineita heikkenee myös ikääntymisen myötä.  Yksittäiset ravintoaineet Alzheimerin taudissa Tutkimuksissa on havaittu, että varhaista Alzheimerin tautia sairastavilla on aivoissaan ja veressään niukasti synapsien muodostumiselle välttämättömiä ravintoaineita. Cochrane-tutkijaverkoston tuoreimpien katsausten mukaan ei ole vielä riittävää tieteellistä näyttöä siitä, että yksittäiset ravintoaineet voisivat johtaa parempiin tuloksiin Alzheimerin tautia sairastavilla, vaikka...