Vaikeahoitoisilla epilepsiapotilailla todetaan tulehdusmuutoksia epilepsiakohtauksessa

Tiina Alapirtti | Huhti 2019 | Psykiatria ja Neurologia |

Tiina Alapirtti
LT, neurologian erikoislääkäri
TAYS, Neurologian klinikka

Liki kolmasosalla epilepsiaan sairastuneista kohtaukset jatkuvat asianmukaisesta lääkityksestä huolimatta, eli epilepsia on vaikeahoitoinen.1 Vain osaa potilaista voidaan auttaa epilepsiakirurgialla, toisaalta myös stimulaatiohoidot voivat vähentää kohtauksia.2 Vaikeahoitoinen epilepsia toistuvine kohtauksineen voi vaikuttaa nuorella opiskeluun, ammatinvalintaan ja itsenäisen elämän suunnitteluun. Toistuvat epilepsiakohtaukset altistavat kognitiivisille sivuhaitoille, tapaturmille ja jopa äkkikuolemalle, ja ne lisäävät kustannuksia työstä poissaolon, päivystyksen ja sairaalahoitojen käytön sekä iäkkäillä kotipalveluiden tarpeen kasvaessa.3 Epilepsia on erilaisine fenotyyppeineen krooninen sairaus, jonka syntymekanismi ja vaikeahoitoisuuden syyt eivät ole vielä täysin selvinneet.4  Toistuviin ohimolohkoalkuisiin kohtauksiin on kokeellisissa malleissa todettu liittyvän eteneviä muutoksia, kuten hermosolukatoa, uusien hermoverkostojen muotoutumista sekä tulehdusmuutoksia.5 Viimeisten 20 vuoden aikana on tutkittu lisääntyvästi erilaisia tulehduksellisia reaktioita vaikeahoitoiseen epilepsiaan liittyen. On osoitettu, että päivystyksessä hoidetuilla potilailla yksittäisiin akuutteihin tooniskloonisiin kohtauksiin liittyy tulehdusreaktiota seerumissa ja likvorissa.6,7,8 Vaikeahoitoisilla epilepsiapotilailla ainoastaan ohimolohkokohtaukset ovat nostaneet vauriomarkkerien neuronispesifisen enolaasin ja proteiini S100:n seerumipitoisuutta.9 Toisaalta interiktaalisesti on epilepsiaa sairastavilla todettu seeruminäytteistä poikkeavia immunologisia muutoksia.10,11  Tutkimusmenetelmät Eri epilepsiatyyppien kohtauksien eroavuuksien arvioimiseksi tarvitaan luotettava ympäristö, jonka video-EEG (VEEG) -tutkimus mahdollistaa rekisteröimällä tarkasti kohtauksen laajuuden, sijainnin ja keston.12 Akuuttivaiheen symptomaattiset kohtaukset, kuten tulehduksen, trauman tai aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat kohtaukset, voidaan poissulkea VEEG:ssä monitoroidun kohtauksen ja tulehdusreaktioiden aiheuttajana, toisaalta myös kohtauksien epileptinen luonne sekä subkliiniset kohtaukset varmistuvat.  Tutkimuksessamme otettiin 78 neljän vuorokauden VEEG-tutkimukseen saapuvalta vaikeahoitoiselta epilepsiaa sairastavalta potilaalta verinäytteet tulehdusmarkkerien analysoimiseksi sekä seuraavina aamuina ennen ensimmäistä epilepsiakohtausta eli ns. indeksikohtausta. Heistä 51 sai rekisteröinnin aikana yhden tai useampia epilepsiakohtauksia. Heiltä otettiin verinäytteet tulehdusmarkkerien analysoimiseksi myös 3, 6, 12 ja 24 tunnin kuluttua kohtauksesta. Määritettäessä herkkää CRP:tä käytettiin kontrolliryhmänä myös terveitä henkilöitä epilepsiapotilaiden lähtötason vertailuun.  Epilepsiakohtauksiin liittyvät sytokiinimuutokset Sytokiinit ovat solujen keskinäisessä viestinnässä toimivia proteiineja, jotka muokkaavat immuunivasteita ja säätelevät solujen kasvua ja vaurion korjausta.13 Keskushermostossa sytokiineja vapautuu astrosyyteistä, neuroneista ja mikroglian soluista.14 Noin 200 sytokiinista on epilepsiassa tutkittu paljon interleukiini (IL) -1 -sytokiiniperhettä, johon kuuluvan, kohtauksia lisäävän IL-1β:n vaikutuksen voi kumota kohtauksia estävä IL-1-reseptoriantagonisti...