Tupakoinnin vaikutus geneettiseen keuhkosyöpäalttiuteen: Nordic Twin Study of Cancer -tutkimuksen (NorTwinCan) tuloksia

Jaakko Kaprio | Huhti 2019 | Onkologia ja Hematologia |

Jaakko Kaprio
LKT, professori
Suomen molekyylilääketieteen
instituutti (FIMM),
Helsingin yliopisto

Ingunn Brandt
MSc
Terveystiedon ja digitalisaation yksikkö,
Folkehelseinstituttet,
Oslo

Jennifer R. Harris
Filosofian tohtori
Terveystiedon ja digitalisaation yksikkö,
Folkehelseinstituttet,
Oslo

Jacob Hjelmborg
Professori
Epidemiologian, biostatistiikan
ja biodemografian yksikkö
ja Det Danske Tvillingregister -kaksosrekisteri,
Etelä-Tanskan yliopisto

Tupakointi on keuhkosyövän tärkein aiheuttaja kaikkialla maailmassa. Myös geenien on todettu vaikuttavan keuhkosyöpäriskiin. Osa löydöksistä perustuu perhe- tai kaksostutkimuksiin, joissa on arvioitu, miten suuri osuus keuhkosyöpäriskin vaihtelusta johtuu geneettisistä eroista. Tätä riskieron geneettistä osuutta kutsutaan periytyvyydeksi. Keuhkosyövän periytyvyys vaikuttaa olevan pieni perhetutkimusten (0,08)1 ja kaksostutkimusten (0,26,2 0,183) pohjalta, joten geeniperimän erot selittävät vain osan keuhkosyöpäriskin vaihtelusta. Toisissa tutkimuksissa on pyritty spesifisesti tunnistamaan geenejä, jotka voisivat vaikuttaa keuhkosyövän kehittymisriskiin.  Tällaisten tutkimusten (genominlaajuiset assosiaatiotutkimukset, GWAS) tulokset viittaavat siihen, että joillakin geenivarianteilla on yhteys keuhkosyöpään sekä tupakoitsijoilla että tupakoimattomilla. Joillakin geenivarianteilla, kuten CHRNA5-geenin D398N (rs16969968) -variantilla, taas on yhteys keuhkosyöpään vain tupakoitsijoiden kohdalla.4,5 Tämä voi viitata siihen, että keuhkosyövän periytyvyys vaihtelee tupakointitottumuksista riippuen. Asiaa ei kuitenkaan ole aiemmin arvioitu eikä kvantifioitu.  Tätä periytyvyyttä arvioitiin tarkemmin ja estimoitiin Nordic Twin Study of Cancer -tutkimuksessa (NorTwinCan), joka on toistaiseksi suurin syövän kaksoskohorttitutkimus.3 Tutkimuksen tulokset on julkaistu6 ja niiden yhteenveto esitetään jäljempänä.  Menetelmät NorTwinCan-tutkimus perustuu Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin kaksostutkimusaineistojen ja kansallisten syöpärekisterien tietoihin. Näihin neljään pohjoismaiseen kaksoskohorttiin kuului 43 512 samamunaista (monotsygoottista, MZ) kaksosta ja 71 895 erimunaista (ditsygoottista, DZ), samaa sukupuolta olevaa kaksosta, jotka olivat täyttäneet tupakointitottumuksia koskevia kyselylomakkeita seurannan alussa, ennen mahdollista syöpädiagnoosia. Kaksoset luokiteltiin näiden tietojen perusteella kahteen pääluokkaan sen mukaan, olivatko he joskus tupakoineet.  Tämän jälkeen tupakoitsijoiden ryhmä jaoteltiin seurannan alussa kerättyjen kyselytietojen pohjalta edelleen tupakoiviin ja tupakoinnin lopettaneisiin. Keuhkosyöpää sairastaneiden tutkittavien diagnoosi- ja diagnoosiajankohtatiedot haettiin kunkin tutkittavan kotimaan syöpärekisteristä. Näiden tietojen pohjalta laskettiin sairastumisriski tupakointistatustiedon kyselyajankohdasta viimeiseen tiedossa olevaan seuranta-ajankohtaan.  Keuhkosyövän ilmaantuvuus, konkordanssi ja keuhkosyöpäriskin periytyvyys arvioitiin tapahtuman kehittymiseen kuluneen ajan ”time-to-event”-analyyseillä, joissa otettiin huomioon kilpailevat kuolinsyyt ja tilanne seurantahetkellä. Nämä analyysit tehtiin erikseen aina sekä tupakoimattomien ryhmässä että edelleen tupakoivien ja tupakoinnin lopettaneiden ryhmissä.  Tulokset Seurannan mediaanikesto oli 28,5 vuotta ja sen aikana todettiin 1 508 uutta keuhkosyöpätapausta. Histologisia alaryhmiä ei analysoitu. Keuhkosyöpäriskissä ei ollut eroja samamunaisten ja...