B-ALL-syövän genetiikka ja ROR1-täsmähoidot

Robert Perttilä | Huhti 2019 | |

Robert Perttilä
LuK, syövän signaloinnin
tutkimusryhmän jäsen
Lääketieteen ja
terveysteknologian tiedekunta,
Tampereen yliopisto

B-solulinjan akuutti lymfoblastinen leukemia (B-ALL) on yleisin pediatrinen syöpä, käsittäen neljäs-osan kaikista lapsuusiän syövistä.1 Se diagnosoidaan tyypillisesti alle kuuden vuoden ikäisillä. Vaikka 80 % tapauksista diagnosoidaan lapsilla, aikuisillakin B-ALL on toiseksi yleisin akuuteista leukemioista.2 Sairaudelle tunnusomaista ovat luuytimen toimintahäiriön oireet, kuten verisolujen sytopenia leukosytoosin kanssa tai ilman.3 B-ALL-solut muistuttavat morfologialtaan kypsymättömiä B-soluja ja niiden ajatellaankin olevan peräisin luuytimen prekursorivaiheen B-soluista.1 Tässä artikkelissa tutustutaan B-ALL-syövän sytogenetiikkaan ja syöpäsolujen ilmentämään ROR1-reseptoriin kohdistuviin uusiin täsmähoitoihin, jotka ovat osoittaneet lupaavia hoitotuloksia leukemian hoidossa prekliinisissä ja kliinisissä tutkimuksissa. B-ALL-syövän diagnoosi ja hoito Diagnosointi ja riskinarviointi tehdään tutkimalla kypsymättömille B-soluille tyypillisiä markkereita veri- tai selkäydinnäytteestä hyödyntäen virtaussytometriaa ja sitä seuraavaa immunofenotyypitystä ja sytogeneettistä analyysiä.2 Diagnoosi varmistuu lymfoblastien määrän ollessa yli 20 % veressä tai selkäytimessä.2 Diagnosoinnissa CSF-näytteen ottaminen lannepunktiolla on tärkeää, ja mikäli taudin havaitaan levinneen keskushermostoon, on aivojen MRI suoritettava.2  Kemoterapiahoito jakaantuu kolmeen vaiheeseen: induktio, vahvistaminen ja pitkän aikavälin (2–3 vuotta) ylläpito.2 Ensilinjan hoidossa yhdistetään useita kemoterapialääkkeitä (vinkristiini, kortikosteroidit ja antrasykliinit) ja jos mahdollista, myöhemmin allogeenistä kantasolusiirtoa – tavoitteena remissio ja terveen hematopoieesin käynnistyminen.2  Relapsit ovat kuitenkin B-ALL:ssa yleisiä: yli puolet aikuis- ja 15–20 % lapsipotilaistakin saa relapsin, jonka jälkeen myös elinajanodote on lyhyt.1 Kemoterapiahoidot voivat lisäksi aiheuttaa syövästä selviävillekin pitkäaikaisia ongelmia, kuten steriiliyttä, sekundäärisiä syöpiä, ylipainoa ja neurokognitiivisia vammoja.1 Iäkkäämmät potilaat eivät usein kestä rankkoja hoitoja ja heillä ennuste onkin erityisen synkkä.2 Tyrosiinikinaaseja inhiboivien täsmälääkkeiden, erityisesti imatinibin (Gleevec), tulo markkinoille on parantanut huomattavasti aiemmin heikkoennusteisten B-ALL-tapausten hoitoa.2  B-ALL-syövän sytogenetiikka Tieto B-ALL-syövälle tyypillisistä sytogeneettisistä muutoksista voi tarkentaa ja ohjata potilaskohtaista diagnosointia sekä hoitoa. Noin 75 %:ssa kaikista B-ALL-tapauksista on tapahtunut kromosomaalisia muutoksia, jotka jaotellaan karkeasti kromosomimäärien muutoksiin ja translokaatioihin (Taulukko 1). Hyperdiploidiassa kromosomien määrä on lisääntynyt vähintään viidellä (>50 kromosomia) ja sitä esiintyy 20–30 %:lla B-ALL-potilaista. Hyperdiploidisten tapausten ennuste on hyvä, mutta syövän biologinen tausta on heikosti tunnettu.4 Hypodiploidiassa taas kromosomeja on normaalia vähemmän (<46)...