Vähemmän palamisia, vähemmän ihosyöpää – kampanjaennuste vuosille 2007–2040

Brian Køster | Kesä 2019 | Ihotaudit |

Brian Køster
Vanhempi tutkija
Aurinko- ja alkoholikampanjointi,
ennaltaehkäisy- ja tiedotusyksikkö,
Kræftens Bekæmpelse -syöpäjärjestö,
Tanska

Vuonna 2007 tanskalainen Kræftens Bekæmpelse -syöpäjärjestö ja TrygFonden-säätiö lanseerasivat kampanjan, jossa suurta yleisöä kannustettiin vähentämään auringonvaloaltistusta kello 12–15 välisenä aikana (ns. aurinkokampanja). Melanooman esiintyvyys oli kolminkertaistunut edeltävien 30 vuoden aikana ja oli Tanskassa maailman korkeimpien joukossa, vaikka auringonpaistetuntien vuotuinen määrä on Tanskassa melko pieni verrattuna moniin muihin maihin.  Tanskassa todetaan vuosittain 16 500 uutta ihosyöpätapausta, joista 2 250 tapausta osoittautuu melanoomiksi. Tapaukset johtavat yhteensä noin 300 henkilön kuolemaan. 90 % kaikista ihosyöpätapauksista johtuu liiallisesta altistuksesta UV-säteilylle. Perinnöllisten syöpien osuus on pienempi. Valtaosa tapauksista olisi siis vältettävissä, jos auringonvaloon suhtauduttaisiin järkevästi.  Tanskalaiset saavat liikaa UV-säteilyä lähinnä kolmella tavalla: Tanskan kesän aikana, matkustellessaan suuren UV-indeksin maihin ja käyttäessään solariumia.  UV-säteilyaltistuksen johtaminen myöhemmällä iällä ihosyöpään johtuu lähinnä seuraavista kahdesta tekijästä: • Kumulatiivinen altistus koko elämän ajalta. • Erittäin voimakkaat säteilyaltistusjaksot, kuten aurinkomatkat, solariumit ja auringonotto.  Yksinkertaistettuna voidaan todeta, että elinikäinen altistus vaikuttaa etenkin keratinosyyttisyöpien kehittymiseen, kun taas erittäin voimakas säteilyaltistus edistää etenkin melanooman kehittymistä. Keratinosyyttisyövät ovat yleisimpiä ihosyöpiä ja usein hyvänlaatuisia. Melanooma taas on harvinaisempi, mutta vakavampi syöpätyyppi. Ihosyöpiä alkaa yleensä esiintyä noin 50 vuoden iästä alkaen, mutta melanooma voi kehittyä aiemmin ja on 15–34-vuotiailla yleisin syöpämuoto. Tutkimuksessa mitatut seikat Tupakointi- tai alkoholinkäyttötottumuksia voidaan arvioida retrospektiivisten kyselylomakkeiden avulla. Tanskalaisten säteilyaltistuksen voimakkuutta on kuitenkin vaikeampi laskea. Sitä varten on esimerkiksi mitattava, paljonko aikaa henkilö viettää ulkona tietyn UV-säteilyvoimakkuuden aikana. Asia voidaan selvittää UV-mittareilla, mutta ne eivät sovellu suuriin väestötutkimuksiin.  Kyselylomakkeissa ihosyöpäriskiä ja melanoomariskiä voidaan arvioida kahden eri mittarin avulla eli auringonpolttamien ja solariumin käytön perusteella. Yksikin auringossa palaminen esimerkiksi noin kaksinkertaistaa melanoomariskin. Olemme myös kehittäneet UV-mittareiden avulla validoidun kyselylomakkeen, jota voidaan käyttää tulevissa tutkimuksissa. Tutkimuksen tulokset Medicine-lehden artikkelissa kuvasimme, että ihmisten käyttäytyminen luontaisessa auringonvalossa on muuttunut. Solariumien käytön muutokset on raportoitu vastaavassa artikkelissa BMJ open -julkaisussa. Käytimme auringossa palamista koskevia tietoja korvaavana muuttujana arvioidessamme tanskalaisten säteilyaltistuksen voimakkuutta. Vuosina 2007–2015 lähes 4 000 tanskalaista vuodessa...