Aito kohtaaminen ja hyvä hoitosuunnitelma lisäävät tyytyväisyyttä hoidon laatuun

Maria Ekroth | Elo 2019 | Reumasairaudet |

Maria Ekroth
Toimitusjohtaja
Suomen Reumaliitto ry

Tieto sairastumisesta reumasairauteen voi aiheuttaa sairastuneissa shokkireaktion. Sairastunut voi olla pois tolaltaan ja tuntea pelkoa tai ahdistusta. Shokkivaihe voi kestää muutamasta tunnista muutamaan vuorokauteen ja silloin ihminen tarvitsee yleensä konkreettista turvaa ja kokemuksen siitä, että läsnä olevat ihmiset hallitsevat tilanteen. Kannattaa ottaa huomioon, että kerrotut asiat eivät jää useinkaan shokissa olevan mieleen ja että puheen pitää olla rauhallista, selkeää ja yksinkertaista, sillä shokissa olevan kyky vastaanottaa tietoa on heikko.¹ Sairastuneet kertovat usein hetkestä, jolloin saivat diagnoosin. He muistavat yleensä lääkärin lauseen sanasta sanaan, vaikka hetkestä olisi kulunut jo kymmeniä vuosia. Usein vastaanottokäynnistä ei muisteta muuta. Moni kertoo, ettei heillä ole muistikuvaa siitä, mitä muuta vastaanotolla on puhuttu tai millaisia hoito-ohjeita on annettu. Lääkärin tai hoitajan on hyvä kerrata seuraavalla käynnillä keskeisimmät asiat ja varmistaa kysymyksin, että potilas on varmasti ymmärtänyt kerrotun ja sen, miksi hoitoon sitoutuminen on tärkeää. Kirjallisen hoitosuunnitelman läpikäynti ja mukaan antaminen voivat helpottaa asian käsittelyä ja lisätä hallinnan tunnetta diagnoosin saamisen jälkeen. Sopeutumishaasteet eivät ole vain sairastumisen alkuvaiheen asioita. Samankaltaisten tunne- ja kriisireaktioiden kanssa voi joutua tekemisiin aina uudelleen, jos terveydentilassa, hoitomuodoissa tai muussa elämäntilanteessa tapahtuu muutoksia.² Oikein kysymisen taito Hyvässä kohtaamisessa ei kannata rynnätä tervehtimisen jälkeen vielä suoraan asiaan, muistuttaa vuorovaikutuksen tutkija Maija Peltola Tampereen yliopistosta Reuma-lehdessä ilmestyneessä artikkelissa.3 Hän kuvailee seuraavaa vaihetta alkulämmittelyksi. Lääkäri voi kysellä, paistoiko ulkona aurinko tai udella jännän sukunimen tarinaa. Kysymyksen kannattaa olla sellainen, johon on helppo vastata kevyesti. Mitä kuuluu? -kysymys on turhan laaja.  “Lääkärin näkökulmasta vastaanotolla ei olisi aikaa jaaritella, mutta alkulämmittely madaltaa potilaan kynnystä puhua ja luo pohjaa yhteiselle tapaamiselle. Siksi siihen kannattaa panostaa”, Peltola huomauttaa. Aina ei tule ajatelleeksi, miltä omat sanomiset toisen korvissa kuulostavat. Niinkin yksinkertainen asia kuin kysymyksen muotoilu saattaa johdatella vastaajaa. Jos kysymys on avoin, vastaajan on helpompi nostaa esiin erilaisia asioita. Tiukemmin rajatut, luonteeltaan toteavat kysymykset saattavat saada vastaajan rajaamaan omaa vastaustaan ihan...