Relapseilla on keskeinen merkitys MS-taudin pysyvän pahenemisen kannalta

Nils Koch-Henriksen | Loka 2019 | MS-tauti |

Nils Koch-Henriksen
Lehtori, senioritutkija
Klinisk Epidemiologisk Afdeling,
Aarhusin yliopistosairaala,
Scleroseregistret,
Rigshospitalet,
Tanska

Melinda Magyari
Ylilääkäri, johtaja
Dansk Multiple Sclerose Center,
Rigshospitalet/Glostrup,
Scleroseregistret,
Rigshospitalet,
Tanska

Pahenemisvaiheiden eli relapsien itsenäistä vaikutusta multippeliskleroosin (MS-taudin) taudinkulkuun tutkitaan edelleen. Kaksi uutta tutkimusta on tuottanut keskenään vastakkaiset tulokset.1,2 Tuoreessa tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa arvioitiin relapsien vaikutusta relapsoivaa MS-tautia sairastavien potilaiden neurologiseen toimintakykyyn 20 vuoden ajalta kerättyjen rekisteritietojen pohjalta. Tutkimus julkaistiin Multiple Sclerosis and Related Disorders -lehdessä keväällä 2019.3  Menetelmät Tutkimuksessa analysoitiin tietoja kaikista Tanskassa asuneista, relapsoivaa MS-tautia sairastaneista henkilöistä, jotka saivat tautiprosessiin vaikuttavaa hoitoa vuosina 1996–2015. Taudinkulkua koskevia tietoja kirjataan jatkuvasti Det Danske Sclerose-register --rekisteriin, joka on puhtaasti tutkimuskäytössä. Relapsilla eli pahenemisvaiheella tarkoitetaan akuuttien uusien oireiden kehittymistä tai aiempien oireiden pahenemista, joka tyypillisesti menee ohi viikkojen tai kuukausien kuluessa.  Neurologisen toimintakyvyn mittarina toimii yleisesti käytetty EDSS-asteikko (Expanded Disability Status Score), joka perustuu neurologisen tutkimuksen tuloksiin ja kävelykykyyn.  Jotta oireiden ohimenevä paheneminen ei vaikuttaisi tuloksiin, EDSS-pisteiden kehittymistä mitattiin keskimäärin 16 kuukauden pituisilta havainnointijaksoilta, joiden kesto ylitti relapsien tyypillisen keston. Havainnointijaksot suljettiin pois analyysistä, jos henkilöllä oli ollut relapsi EDSS-mittausta edeltävien 9 kuukauden aikana. Näin pyrittiin välttämään oireiden ohimenevän pahenemisen kirjautuminen aineistoon.  EDSS-asteikon skaala on 0–9,5 ja EDSS-pistemäärän odotettavissa oleva muutos yhden havainnointijakson aikana on varsin pieni. Havainnointijakson kesto vastaa näet vain pientä murto-osaa henkilön elinajan-odotteesta. Arvioimmekin erittäin suurta potilasmäärää ja erittäin suurta määrää relapseja sisältäviä ja relapsittomia havainnointijaksoja pystyäksemme osoittamaan eron olemassaolon tai sen puuttumisen. Tulokset Arvioimme 5 187 havainnointijaksoa, jotka perustuivat 2 015 potilaan tietoihin. Tutkimuksen mukaan potilaiden tilanne huononi relapsittomien havainnointijaksojen aikana vain hieman. Havainnointijaksoilla, joihin sisältyi relapsi, samojen potilaiden vointi huononi tilastollisesti merkitsevästi enemmän ja muutos säilyi relapsin tavanomaista kestoa pidempään. Havainnointijaksoilla, joihin kuului relapsi, EDSS-pistemäärä suureni keskimäärin 0,205 pistettä. Relapsittomilla jaksoilla vastaava suurenema oli vain 0,065 pistettä.  Erot sukupuolten välillä Tutkimuksen mukaan relapsit johtavat naispotilailla EDSS-pisteiden pysyvään, tilastollisesti merkitsevään suurenemiseen. Myös miespotilaiden tilanne huononi, mutta relapseja sisältäneiden ja relapsittomien jaksojen välillä oli vain pieni, tilastollisesti ei-merkitsevä ero. MS-potilaiden EDSS-pisteet eivät myöskään keskimäärin huonontuneet mitattavasti havainnointijaksojen aikana, jos EDSS-pistemäärä oli...