Koivuallergiaan uusi kielenalussiedätystabletti Siedätykseen pääsee yhä liian harva suomalainen

Erkka Valovirta | Joulu 2019 | Keuhkosairaudet |

Erkka Valovirta
Professori, kliinisen allergologian dosentti;
Keuhkosairaudet ja kliininen allergologia,
Turun yliopisto
Lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri;
Turun Terveystalo

Siitepölyallergia on sairautena monimuotoinen, ja se kiusaa valtavan laajaa joukkoa suomalaisia. Allergisesta nuhasta kärsii peräti noin miljoona suomalaista, heistä noin 400 000–500 000:lla oireet ovat kohtalaisen vaikeat tai vaikeat. Koivun siitepöly on Suomessa yksi tärkeimpiä allergisen nuhan, allergisten silmäoireiden ja kausiastman aiheuttajia. Niin sanotut koivuhomologit ristireagoivat keskenään, ja tämä tarkoittaa sitä, että koivuallergiset oireilevat usein pähkinäpensaan, lepän ja joskus myös tammen siitepölystä.3 Ristireagointi aiheuttaa koivuallergikolle siten pitkän, usein kuukausia kestävän oirejakson, jonka haittavaikutukset potilaan arkeen ovat huomattavat: kohtalaista tai vaikeaa siitepölyallergiaa poteva nukkuu huonosti nenän tukkoisuuden takia, potee päiväväsymystä ja kokee usein sosiaalisen elämänsä vaikeutuvan oireittensa vuoksi. Moni kertoo, ettei pysty ulkoilemaan allergiaoireidensa takia, ja lapsipotilailla liikuntaharrastukset voivat jäädä tukkoisuuden ja silmäoireiden takia pitkäksikin aikaa tauolle. Siitepölyallergian tiedetään vaikuttavan jopa liikenneturvallisuuteen, sillä voimakkaat oireet vaikeuttavat autolla ajoa. Siedätyshoito ei ole viimeinen oljenkorsi Siedätyshoitoa saa Suomessa edelleen liian harva, sillä vain noin kahdelle tuhannelle aloitetaan siedätyshoito vuosittain. Siedätystä on aikuisille tarjolla pääosin koivun ja timotein aiheuttamiin allergiaoireisiin ja lisäksi ampiais- ja mehiläisallergiaan sekä eläinpölyn aiheuttamiin oireisiin.  Siedätys on hyvä hoitomuoto, sillä sen avulla vaikutetaan allergian syyhyn. Siedättämällä muokataan potilaan immunologista puolustusjärjestelmää ja sen häiriötä. Siedätys ei siten hoida pelkästään oireita, vaan vaikuttaa myös sairauden luonnolliseen kulkuun. Siedätyshoito kestää kolme vuotta, ja tulokset ovat erittäin hyviä: oireet voivat jäädä kokonaan pois, ja suurella osalla ne lievenevät huomattavasti. Lääkkeiden käyttö vähenee siedätyksen ansiosta selkeästi ja elämänlaatu paranee. Jos siedätykseen pääsisivät kaikki ne, jotka sitä tarvitsisivat, toteutuisi kansallisen allergiaohjelman syvin tavoite: väestön sietokyky etenkin puiden ja heinien siitepölyä vastaan kasvaisi. Vastoin yleistä luuloa siedätyshoito ei ole vasta se viimeisin oljenkorsi allergisten oireiden hoitoon – päinvastoin: lokakuussa päivitetyn Käypä hoito -suosituksen1 mukaan siedätys pitäisi aloittaa allergiasairauden varhaisessa vaiheessa. Jostakin syystä siedätyshoito koetaan terveydenhuollossa edelleen hankalaksi ja kalliiksi toteuttaa, mikä ei varsinaisesti pidä enää paikkaansa. Toki se vaatii potilaalta sitoutumista hoitoon, sillä hoitoperiodi kestää kolme vuotta,...