Työperäinen altistuminen ja kroonisen bronkiitin sekä keuhkoahtaumataudin kehittyminen: Hengitysteiden terveyttä koskevan eurooppalaisen ECRHS-tutkimuksen tulokset

Dan Norbäck | Joulu 2019 | Keuhkosairaudet |

Dan Norbäck
Dosentti
Institutionen för medicinska
vetenskaper,
Uppsalan yliopisto

Juan Wang
Tutkijatohtori
Institutionen för
medicinska vetenskaper,
Uppsalan yliopisto

Hengitysteiden terveyttä koskeva eurooppalainen ECRHS-tutkimus (European Community Respiratory Health Survey) on pitkittäisasetelmassa toteutettu monikeskustutkimus, johon osallistuu 55 keskusta 23 maasta lähinnä Länsi-Euroopasta. Kohortti rekrytoitiin vuosina 1991–1993 tekemällä satunnainen poiminta aikuisesta perusväestöstä (ikä lähtötilanteessa 20–44 v) kaupungeissa, joissa toimii keuhkosairauksien klinikka.1 Kaikki osallistujat täyttivät kyselylomakkeen, ja osallistujien osajoukolle järjestettiin kliininen tutkimus, johon sisältyi mm. dynaaminen spirometria.  Kohortin ensimmäinen seurantakerta toteutettiin noin 10 vuoden kuluttua (ECRHS II) ja toinen seurantakerta noin 20 vuoden kuluttua (ECRHS III). Tässä artikkelissa kuvaamme 20 vuoden seurannassa todettuja tuloksia työperäisen altistumisen yhteydestä kroonisen bronkiitin ja keuhkoahtaumataudin ilmaantuvuuksiin. Kroonisen bronkiitin 20 vuoden ilmaantuvuutta koskevassa tutkimuksessa arvioitiin 8 794 henkilön joukkoa ja keuhkoahtaumataudin 20 vuoden ilmaantuvuutta koskevassa tutkimuksessa 3 343 henkilön joukkoa.2,3 Työperäinen altistuminen Osallistujat haastateltiin molemmilla seurantakerroilla (ECRHS II ja ECRHS III), ja heitä pyydettiin laatimaan yksityiskohtainen luettelo kaikista aiemmista työtehtävistään ja kaikista työpaikoista, joilla he olivat työskennelleet. Mukaan otettiin vähintään 3 kuukauden pituiset kokoaikaiset työt. Kunkin keskuksen koodaajat koodasivat tutkittavien ammattinimikkeet kansainvälisen luokituksen perusteella (International Classification of Occupations-88; ISCO-88).  Ammattinimikkeet ryhmiteltiin 14 pääryhmään. Jokainen ammattikoodi muunnettiin työperäiseksi altistukseksi linkittämällä ammattikoodit ns. ammattialtistusmatriisiin (Job Exposure Matrix, JEM). Matriisina oli ALOHA, joka on semikvantitatiivinen ammattialtistusmatriisi. ALOHA-matriisissa arvioidaan altistuminen kymmenelle ilmateitse kulkeutuvien työperäisten altisteiden ryhmälle (biologinen pöly, mineraalipöly, kaasut/savu, herbisidit, insektisidit, fungisidit, aromaattiset liuottimet, klooratut liuottimet, muut liuottimet ja metallit).  Jokainen altistuminen luokiteltiin jollekin kolmesta altistustasosta (ei altistumista, vähäinen altistuminen, runsas altistuminen). Lisäksi muodostettiin kaksi yhdistelmämuuttujaa, jotka olivat altistuminen mille tahansa pestisidille ja altistuminen mille tahansa höyrylle, kaasulle, pölylle tai savulle. Krooninen bronkiitti ja COPD Krooninen yskä määriteltiin yskäksi, jota esiintyi vähintään kolmen kuukauden ajan vuodessa. Krooninen limaisuus määriteltiin limaisiksi ysköksiksi vähintään kolmen kuukauden ajan vuodessa. Krooninen bronkiitti määriteltiin tilanteeksi, jossa henkilöllä oli krooninen yskä ja kroonista limaisuutta. Ilmaantuvuus määriteltiin tilanteeksi, jossa kyseistä oiretta ei esiintynyt lähtötilanteessa, mutta sitä esiintyi 20 vuoden seurannan lopussa.  Keuhkoahtaumataudin ilmaantuvuustiedot perustuivat ainoastaan spirometriatietoihin hengitystieoireista...