Etäpesäkkeinen melanooma: Nykyaikaiset hoitoprotokollat parantavat elossaolotuloksia

Sidsel Kølle Pedersen | Maalis 2020 | Ihotaudit | Onkologia ja Hematologia |

Sidsel Kølle Pedersen
Lääketieteen ylioppilas
Sundhedsvidenskabeligt Fakultet,
Kööpenhaminan yliopisto;
Center for Cancer Immunterapi,
Onkologisk Afdeling,
Herlev og Gentofte Hospital, Tanska

Eva Ellebæk
Osastonlääkäri, LT
Center for Cancer Immunterapi,
Onkologisk Afdeling,
Herlev og Gentofte Hospital, Tanska

Retrospektiivinen väestötutkimus osoitti, että nykyaikaiset hoitoprotokollat ovat tehokkaita etäpesäkkeisen melanooman kliinisessä hoitotyössä. Tulevaisuudessa on suositeltavaa, että immunoterapiaa koskevien kliinisten tutkimusten tutkimusasetelmaa laadittaessa harkitaan myös sellaisten potilaiden mukaanottoa, jotka eivät täytä nykyisiä mukaanottokriteereitä. Tämä koskee erityisesti potilaita, joiden toimintakyky on huono tai joilla on aivoetäpesäkkeitä. Etäpesäkkeisen melanooman hoito on muuttunut viime vuosina valtavasti. Seitsemän viime vuoden aikana on hyväksytty useita uusia lääkkeitä etäpesäkkeisen melanooman hoitoon. Näitä ovat mm. immunoterapia eli immuuniaktivaation vapauttajat (ns. ”checkpoint inhibitors”) ja PD-1- ja CTLA-4-vasta-aineet sekä täsmähoidot eli BRAF- ja MEK-estäjät.1 Uusien hoitojen myyntiluvat perustuvat laajoihin, kliinisiin, vaiheen III tutkimuksiin. Näiden tutkimusten tiukkojen mukaanotto- ja poissulkukriteerien vuoksi2 tutkimusnäyttö perustuu potilasryhmään, joka edustaa vain pientä osuutta kaikista käytännön kliinisessä työssä tavattavista etäpesäkkeistä melanoomaa sairastavista potilaista. On siis epäselvää, voidaanko kliinisten tutkimusten näyttöä suoraan soveltaa kliinisessä työssä tavattavien potilaiden hoitoon, vaikka näin käytännössä toimitaankin päivittäin.3,4 Uusi retrospektiivinen väestötutkimus osoittaa, että uudet hoitoprotokollat ovat parantaneet kaikkien etäpesäkkeistä melanoomaa sairastavien potilaiden elossaolotuloksia riippumatta siitä, täyttävätkö potilaat kliinisten tutkimusten mukaanottokriteerit. Menetelmät Tutkimuksessa analysoidaan kaikkia etäpesäkkeistä melanoomaa sairastaneita potilaita, jotka lähetettiin onkologiseen hoitoon vuosina 2012, 2014 ja 2016 koko Tanskan alueella. Kaikki tiedot on haettu etäpesäkkeistä melanoomaa koskevasta tanskalaisesta DAMMED-tietokannasta. Kyseessä on koko Tanskan kattava tietokanta, jossa on kliinistä tietoa etäpesäkkeistä melanoomaa sairastavista potilaista. Tutkimukseen valitut kolme vuotta perustuvat nykyisten hoitojen saatavuuteen: vuonna 2012 saatavilla olivat interleukiini-2, solunsalpaajahoito (temotsolomidi) ja BRAF-estäjien käyttö monoterapiana, vuonna 2014 CTLA-4-vasta-aineet ja vuonna 2016 PD-1-vasta-aineet ja BRAF- ja MEK-estäjien käyttö yhdistelmähoitona. Potilaat jaettiin kahteen ryhmään eli tutkimuspotilaiden kaltaisiin (”trial-like”) ja tutkimuksista poissuljettujen potilaiden kaltaisiin (”trial-excluded”). Potilaiden jaottelu näihin ryhmiin perustui seitsemään poissulkukriteeriin, joita käytettiin kaikissa laajoissa kliinisissä vaiheen III tutkimuksissa, joiden perusteella uusien immunologisten standardihoitojen myyntiluvat myönnettiin.1 Nämä poissulkukriteerit olivat seuraavat:        • Toimintakyky (PS) ≥ 2        • Aivoetäpesäkkeet        • Muu vakava sairaus        • Autoimmuunitaudit        • Jokin muu maligniteetti edeltävien kolmen vuoden aikana      ...