Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy maailmassa ja tämän vuoksi aktiivisen tutkimuksen kohde.1 Etenkin ennen keski-ikää sairastavuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on suurempaa miehillä kuin naisilla.2,3 Myös sydän- ja verisuonitautien tyypillisissä ilmenemismuodoissa on selkeitä eroja sukupuolten välillä.4,5,6 Ennen keski-ikää miehillä on todettu naisia enemmän häiriöitä verisuonten endoteelin toiminnassa ja merkittävämpää suurten valtimoiden jäykistymistä.7,8 Verenpaine ...

Keuhkoahtaumatauti on pääosin tupakoinnin aiheuttama, vähitellen etenevä ja kuolemaan johtava pitkäaikaissairaus.1,2 Kuolleisuus on kääntäen suhteessa keuhkofunktioon.1,3,4 Maailmanlaajuisesti keuhkoahtaumatauti yleistyy, ja se on pian maailman kolmanneksi yleisin kuolinsyy.1,2 Suomessa keuhkoahtaumatauti kirjataan vuosittain noin 1 000 henkilön peruskuolinsyyksi, mutta myötävaikuttavana syynä se lienee huomattavasti tärkeämpi.5 Keuhkoahtaumatautia sairastavilla on usein liitännäissairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, masennusta ja osteoporoosia. ...

Metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen arvioidaan lisääntyvän hälyttävällä nopeudella ympäri maailman, eikä se ole enää ainoastaan länsimaiden ongelma, vaan kehittyvät taloudet kirivät meitä kiinni kovalla vauhdilla. Liikalihavuus ja rasvakudoksen toiminnan heikkeneminen altistavat metabolisten sairauksien kehittymiselle. Verisuonten ja niitä verhoavien endoteelisolujen on osoitettu viimeaikaisissa tutkimuksissa osallistuvan aktiivisesti eri kudosten kasvun ja toiminnan säätelyyn. Vuonna 2016 ...

Selvitimme kansallisista rekisteriaineistoista kaikkien Suomessa vuosina 2009–2013 ensimmäisen sepelvaltimotautikohtauksen vuoksi hoidettujen yli 18-vuotiaiden potilaiden (n=54 416) verihiutaleiden kaksoisestohoidon (oral antiplatelet treatment, OAP) aloittamiseen ja hoidon jatkuvuuteen vaikuttavia tekijöitä.1  Akuutin sepelvaltimotautikohtauksen tanti-tromboottinen hoito Akuutti sepelvaltimotautikohtaus (acute coronary syndrome, ACS), johon lasketaan epästabiili angina pectoris (UAP), sydäninfarkti ilman ST-nousuja (NSTEMI) ja ST-nousuinfarkti (STEMI) aiheuttaa potilaille suuren vaaran ...

Ravitsemussuosituksissa kehotetaan korvaamaan ravinnon kovaa, tyydyttynyttä rasvaa pehmeällä, n-3- ja n-6-sarjan rasvahappoja sisältävällä tyydyttymättömällä rasvalla veren LDL-kolesterolipitoisuuden ja siten sydän- ja verisuonisairauksien riskin pienentämiseksi. Väestötutkimuksissa tämä onkin yhdistynyt pienempään sydäninfarktin riskiin.1,2 Ruokavalion rasvan laadun parantamisen vaikutusta sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumiseen on tutkittu myös monissa, pääasiassa 1950–1970-luvuilla tehdyissä kokeellisissa tutkimuksissa.3 Näissä useita vuosia kestäneissä rasvanvaihtotutkimuksissa tyydyttyneen ...

Idiopaattinen keuhkofibroosi (idiopathic pulmonary fibrosis, IPF) on idiopaattisista interstitiaalisista pneumonioista tavallisin: sen esiintyvyyden on arvioitu olevan Suomessa 8,6/100 000.1 IPF-diagnostiikan täsmällisyydelle on tarvetta, sillä viime vuosina markkinoille on tullut kaksi IPF:n etenemistä hidastavaa lääkettä, pirfenidoni2 ja nintedanibi3. Toisaalta arvio keuhkonsiirron mahdollisuudesta on syytä tehdä jo varhain IPF-diagnoosin yhteydessä.4 Idiopaattisen keuhkofibroosin diagnoosi IPF:n radiologinen ja histologinen ...

Hinkuyskä on Bordetella pertussis -bakteerin aiheuttama ylähengitystieinfektio. Tautia vastaan on ollut käytössä kokosolurokote jo 1940-luvulta. Rokotuskattavuus tautia vastaan on ollut korkea teollistuneissa maissa, joissa käytetään nykyisin solutonta hinkuyskärokotetta. Kehittyvissä maissa on monesti käytössä reaktiivisempi, tapettua bakteeria (kokosolu) sisältävä rokote. Näissä maissa rokotekattavuus on ollut yleensä matalampi.1  Tehokkaasta rokottamisesta huolimatta hinkuyskä on edelleen vakava tauti vastasyntyneille ...

Astma on varsin yleinen krooninen hengitystiesairaus, jonka esiintyvyyden on raportoitu kohonneen viime vuosikymmeninä eri puolilla maailmaa. Viime vuosina astman esiintyvyyden on raportoitu tasoittuneen länsimaissa, kun taas kehitysmaissa esiintyvyys on lähtenyt vastikään selvään nousuun.1,2 Astman tasapainon on osoitettu vaikuttavan astmaa sairastavien fyysiseen ja psyykkiseen elämänlaatuun.3 Astman tasapainoon vaikuttaa puolestaan monet ympäristötekijät ja myös potilaan muut samanaikaiset ...

On yleisesti tunnettua, että monet äidin ominaisuuksiin liittyvät tekijät, kuten korkea ikä ja tietyt elintavat hedelmöityshetkellä ja raskauden aikana, vaikuttavat haitallisesti syntyneiden lasten terveyteen sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Sen sijaan tutkittua tietoa isän tekijöiden vaikutuksista lasten terveyteen on rajallisesti. Länsimaissa synnyttäjien ikä on viime vuosina ollut nousussa ja rinnakkain tämän kanssa myös miesten ikä ...

Keuhkosyöpä on maailmanlaajuisesti toiseksi yleisin syöpätyyppi ja syöpäkuoleman yleisin syy. Ei-pienisoluinen keuhkosyöpä eli NSCLC kattaa noin 85 % keuhkosyöpätapauksista. Pitkälle edenneen NSCLC:n hoitomahdollisuudet ovat olleet vuosien ajan hyvin rajalliset, ja viime vuosiin saakka standardihoitona olivat solunsalpaajat. Viime aikoina tietämyksemme NSCLC:stä on kasvanut – samalla kun taudin hoitovaihtoehdot ovat onneksi lisääntyneet. Ensimmäinen läpimurto tapahtui vuonna 2004. ...