Astma on yleisin krooninen sairaus raskauden aikana ja sen esiintyvyys raskaana olevien keskuudessa on lisääntynyt.1,2 Astmaoireiden on yleensä ajateltu joko pysyvän ennallaan, pahenevan tai helpottuvan raskauden aikana.3 Jos naisen astma on hyvässä hoitotasapainossa raskauden alkaessa, raskauden ennuste on sama kuin naisilla, joilla ei ole astmaa.3 Huonossa hoitotasapainossa oleva astma lisää kuitenkin naisen riskiä saada raskauskomplikaatioita, ...

Keuhkoahtaumataudin hoidossa pyritään lievittämään oireita, parantamaan keuhkotoimintaa ja ehkäisemään pahenemisvaiheita. Potilaan kannalta ajan mittaan merkittävin yksittäinen interventio onkin tupakkavieroitus. Taudin vaikeusastetta määritettäessä otetaan huomioon spirometrialuokka, hengitystieoireet ja pahenemisvaiheiden esiintyminen. Keuhkoahtaumatautipotilaiden fyysinen kunto on usein heikko. Jos fyysisen kunnon epäillään olevan huono, asiaa on tutkittava tarkemmin, sillä se vaikuttaa suuresti taudinkulkuun ja ennusteeseen. Potilaat luokitellaan ryhmiin ...

Keuhkokuume on yleinen tehohoitoon johtava tulehdussairaus. Suomessa vuonna 2012 teho-osastolla hoidetuista infektioista 51 % oli keuhkoalkuisia.1 Keuhkokuume luokitellaan hankintapaikan mukaan kotisyntyiseksi (CAP) tai sairaalasyntyiseksi (HAP). Vakavalla kotisyntyisellä keuhkokuumeella (SCAP) tarkoitetaan vaikeaa keuhkoinfektiota, jonka aiheuttamana potilaalle kehittyy yksi tai useampia elintoimintohäiriöitä. Useimmiten potilas tarvitsee elintoimintojen tukihoitoa hoitoa teho-osastolla, tyypillisimmin hengityslaitehoitoa vakavan happeutumishäiriön vuoksi tai verenkierron tukihoitoa.2 ...

Aikuisen hengitysvaikeusoireyhtymä (ARDS) on vaikeahoitoinen, henkeä uhkaava tila, jonka voi käynnistää esimerkiksi primaarinen keuhkoinfektio, myrkyllisen aineen hengittäminen, verenmyrkytys tai vaikea trauma ja siihen liittyvä sokki. ARDS:n yhteydessä keuhkokudoksen akuutti tulehdusprosessi vaurioittaa keuhkokapillaarien endoteelisoluja ja alveolien epiteelisoluja. Nämä vauriot lisäävät läpäisevyyttä, mikä johtaa keuhkokudoksen turvotukseen, kaasujenvaihdon vähenemiseen ja surfaktantin puutteeseen ja siten henkeä uhkaavaan hapenpuutteeseen. Immuunisoluista ...

Diabeettinen retinopatia on yleisin työikäisten näkövammaisuuden syy kehittyneissä maissa, ja diabeettinen makulopatia on yleisin näön heikentymiseen johtava retinopatian muoto.1 Viime vuosikymmenien aikana diabeteksen tehostunut hoito, retinopatian seulonta ja uudet lääkevaihtoehdot ovat parantaneet hoitotuloksia ja vähentäneet näkövammautumisen riskiä. Uusien hoitojen, kuten lasiaiseen pistettävien kasvutekijänestäjien ja kortikosteroidivalmisteiden käytön myötä on päästy tilanteeseen, jossa voidaan odottaa potilaiden näöntarkkuuden ...

Diabetes on itsenäinen sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijä, joka lisää sepelvaltimotaudin vaaraa miehillä noin kaksinkertaiseksi ja naisilla kolminkertaiseksi terveeseen väestöön verrattuna. Diabetes kiihdyttää ateroskleroosia, minkä seurauksena diabeetikoilla on enemmän eriasteista sepelvaltimotautia kuin ei-diabeetikoilla. Lisäksi diabeetikon sepelvaltimotauti on ennusteeltaan tavanomaista huonompi. Komplikaatioita on enemmän ja kuolleisuus on noin kaksi kertaa suurempi kuin ei-diabeetikoilla. Sepelvaltimotaudin diagnostiikka noudattaa diabeetikoilla ...

Perusterveydenhuolto Suomessa rahoitetaan pääosin julkisin varoin. Tästä johtuen suurin osa kansansairauksien hoidosta keskittyy julkiseen perusterveydenhuoltoon. Koska II-tyypin diabetes (T2D) komplikaatioineen on paljon kustannuksia tuottava sairaus,1,2 pääosa näistä potilaista hoidetaan julkisessa perusterveydenhuollossa. Vaikka julkisen sektorin tarjoama  hoito on käyttäjälleen edullista, osa II-tyypin diabeetikoista ei käy diabeteksen hoitojärjestelmän edellyttämissä seurannoissa. Syiden tähän on raportoitu olevan sangen vaihtelevat.3-5 ...

Eteisvärinäpotilaan ennusteen kannalta olennainen osa hoitoa on laadukas antikoagulaatiohoito, jonka tavoite on pienentää eteisvärinän vuoksi suurentunutta tromboembolisten komplikaatioiden – erityisesti 2–7-kertaiseksi suurentunutta aivoinfarktin – riskiä.1 Antikoagulaatiohoidon kulmakivenä oli pitkään varfariini, jonka yksilöllinen annos määritellään säännöllisten INR-mittausten perusteella pyrkien ihanteelliseen hoitotasoon (usein 2–3). Suomessa varfariinia käyttäville eteisvärinäpotilaille on kertynyt keskimäärin 17–19 INR-mittausta vuodessa.2-4 Antikoagulaatiohoidon uudempia vaihtoehtoja ...

Aivoverenkiertohäiriöihin (AVH) sairastuu vuosittain noin 25 000 suomalaista. Osalle AVH-potilaista jää pysyviä haittoja ja ne ovat tärkein aikuisiän vammaisuutta aiheuttava tekijä. Yksi AVH:n riskitekijöistä on diabetes, riski on 2–3-kertainen ei-diabeetikoihin verrattuna. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti tuoreita kokeellisen tutkimuksen löydöksiä ja uusia suosituksia siitä, miten diabetes tulisi ottaa huomioon AVH-potilaan akuuttihoidossa ja kuntoutusprosessissa. Kokeellinen tutkimus – ...