Hinkuyskä on Bordetella pertussis -bakteerin aiheuttama ylähengitystieinfektio. Tautia vastaan on ollut käytössä kokosolurokote jo 1940-luvulta. Rokotuskattavuus tautia vastaan on ollut korkea teollistuneissa maissa, joissa käytetään nykyisin solutonta hinkuyskärokotetta. Kehittyvissä maissa on monesti käytössä reaktiivisempi, tapettua bakteeria (kokosolu) sisältävä rokote. Näissä maissa rokotekattavuus on ollut yleensä matalampi.1  Tehokkaasta rokottamisesta huolimatta hinkuyskä on edelleen vakava tauti vastasyntyneille ...

Astma on varsin yleinen krooninen hengitystiesairaus, jonka esiintyvyyden on raportoitu kohonneen viime vuosikymmeninä eri puolilla maailmaa. Viime vuosina astman esiintyvyyden on raportoitu tasoittuneen länsimaissa, kun taas kehitysmaissa esiintyvyys on lähtenyt vastikään selvään nousuun.1,2 Astman tasapainon on osoitettu vaikuttavan astmaa sairastavien fyysiseen ja psyykkiseen elämänlaatuun.3 Astman tasapainoon vaikuttaa puolestaan monet ympäristötekijät ja myös potilaan muut samanaikaiset ...

On yleisesti tunnettua, että monet äidin ominaisuuksiin liittyvät tekijät, kuten korkea ikä ja tietyt elintavat hedelmöityshetkellä ja raskauden aikana, vaikuttavat haitallisesti syntyneiden lasten terveyteen sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Sen sijaan tutkittua tietoa isän tekijöiden vaikutuksista lasten terveyteen on rajallisesti. Länsimaissa synnyttäjien ikä on viime vuosina ollut nousussa ja rinnakkain tämän kanssa myös miesten ikä ...

Keuhkosyöpä on maailmanlaajuisesti toiseksi yleisin syöpätyyppi ja syöpäkuoleman yleisin syy. Ei-pienisoluinen keuhkosyöpä eli NSCLC kattaa noin 85 % keuhkosyöpätapauksista. Pitkälle edenneen NSCLC:n hoitomahdollisuudet ovat olleet vuosien ajan hyvin rajalliset, ja viime vuosiin saakka standardihoitona olivat solunsalpaajat. Viime aikoina tietämyksemme NSCLC:stä on kasvanut – samalla kun taudin hoitovaihtoehdot ovat onneksi lisääntyneet. Ensimmäinen läpimurto tapahtui vuonna 2004. ...

Keuhkoahtaumataudin diagnostiikassa käytetään yleensä virtaus-tilavuusspirometriaa, jossa mitataan uloshengityskapasiteetti FEV1 (uloshengityksen sekuntikapasiteetti), nopea vitaalikapasiteetti FVC ja niiden suhde FEV1/FVC1. Näillä spirometriasuureilla voidaan mitata hengitysteiden obstruktiota pääasiassa suurissa ja keskisuurissa hengitysteissä. Spirometria ei selvitä muutosten patofysiologisia mekanismeja. Kahden tai useamman henkilön keuhkoahtaumataudin taudinkuva voi olla epäyhtenäinen, vaikka spirometriasuureiden mittaus ennustaisi yhteneviä taudinkuvia. Silloin spirometria voi olla riittämätön ...

Interleukiini 6 (IL-6) on sytokiini, jonka on raportoitu vaikuttavan astman kehittymiseen useiden eri mekanismien kautta. IL-6 esimerkiksi osallistuu lymfosyyttien Th1 ja Th-2 tasapainon säätelyyn, liman tuotantoon, Th-17-solujen erilaistumisen edistämiseen ja säätelevien T-solujen inhibointiin.1 IL-6:a tuottavat monet eri solutyypit, kuten makrofagit, neutrofiilit, endoteeli- ja epiteelisolut, vasteena erilaisille stressi- ja vauriotekijöille, kuten tupakansavulle altistumiselle.2  Olemme aiemmin osoittaneet, ...

Tyypin 1 diabetekseen (T1D) liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairastavuuden ja -kuolleisuuden riski.1 Sydän- ja verisuonisairauksien yhteyksiä suunnitelmalliseen fyysiseen aktiivisuuteen eli tutummin liikuntaan on tutkittu T1D-potilailla verrattain vähän eivätkä yhteydet ole täysin ristiriidattomia.2 Liikunnalla on kuitenkin lukuisia suotuisia vaikutuksia erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin, minkä vuoksi sitä yleisesti suositellaan osaksi T1D-potilaidenkin kokonaisvaltaista hoitoa.3 Liikuntainterventiotutkimukset, joissa on ...

Obstruktiivinen uniapnea (OSA) on yleinen, kansanterveydellisesti merkittävä sairaus, jossa potilas kärsii toistuvista unenaikaisista osittaisista (hypopnea) ja täydellisistä (apnea) ylähengitysteiden tukkeumista.1 Uniapnean tiedetään aiheuttavan muun muassa voimakasta päiväaikaista väsymystä, heikentävän elämänlaatua sekä lisäävän diabeteksen, sydän- ja verisuonitaudin sekä liikenneonnettomuuksien riskiä.2-4 Suomessa uniapneaa sairastaa ainakin 300 000 aikuista5 ja maailmanlaajuisesti 30–70-vuotiailla sen yleisyyden on arvioitu olevan 5,6–13,0 ...

Sekä korkeaan että matalaan lämpötilaan liittyy maailmanlaajuisesti lisääntynyt sairastavuus ja kuolleisuus. Jopa 8 % väestön kuolleisuudesta arvellaan johtuvan ei-optimaalisista lämpötiloista, pääasiassa kylmästä.1 Kylmään ympäristöön liittyvät fysiologiset vasteet voivat pahentaa sairauden kulkua ilman että kehon lämpötila laskee. Kylmästä aiheutuu eniten terveyshaittoja ikääntyville sekä henkilöille, joilla on yleistilaa heikentävä krooninen sairaus.2,3 Viime aikoina yhä useammassa väestötutkimuksessa on ...

Tyypin 1 diabetesta sairastavien henkilöiden kuolleisuuden arvioidaan olevan 3–5 kertaa korkeampi kuin muun väestön.1,2 Diabetesta sairastavien henkilöiden ja muun väestön välinen ero on vähentynyt tämän suhteen, mutta ero on edelleen merkittävä.2−4 Lapsiluvun ja kuolleisuuden välistä suhdetta on aikaisemmin tutkittu suhteellisen laajalti. Useimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ikään suhteutettu kuolleisuus on korkeampi niillä naisilla ja miehillä, ...