Suomen lastenlääkäreiden allergologiayhdistyksen SLAY:n kokous keräsi tänä vuonna Turkuun 115 osallistujaa. Kokouksessa kuultiin tuoreita raportteja lasten allergisten sairauksien tutkimuksesta ja hoidosta. Tässä kokouksen kiinnostavimmat tärpit: Pähkinäallergian diagnostiikka ja hoito Pähkinäallergian diagnostiikka on ollut tähän saakka haastavaa, sillä lapset oirehtivat eri tasoisesti: Allergiatestissä lapsi voi saada pähkinäuutteelle positiivisen tuloksen, mutta ei välttämättä saa oireita ollenkaan, hän ...

Tyypin 1 diabeetikoilla on merkittävästi suurentunut riski sairastua aivohalvaukseen, ja tämä riski ilmenee yli 10 vuotta aikaisemmin ei-diabeetikoihin verrattuna.1 Ei-diabeetikoiden eloonjääminen laskee noin 10 % joka vuosi ensimmäisen sairastetun aivohalvauksen jälkeen ja heidän kuolinsyynsä on yleensä uusiutuva aivohalvaus, sydän- ja verisuoniperäinen tapahtuma tai ensimmäisen aivohalvauksen aiheuttamien komplikaatioiden jälkitila.2 Diabetes on yksi vahvimmista huonon ennusteen tekijöistä ...

Astma ei ole vain yksi sairaus, vaan yleisnimike useammalle kokonaisuudelle, joiden taustalla on erilaisia tekijöitä ja joita yhdistää samankaltainen oirekuva.1 Astman alatyypityksen on ajateltu auttavan sairauden monimuotoisuuden taustalla olevien tekijöiden selvittämisessä.2 Lisäksi astmaatikkojen eri alatyyppien tunnistaminen saattaisi tulevaisuudessa mahdollistaa hoitojen tarkemman henkilökohtaisen kohdistamisen.3  Aikuisia astmaatikkoja on luokiteltu useassa tutkimuksissa.4-7 Julkaisimme Respiratory Research -lehdessä artikkelin Subtypes ...

Virtaus-tilavuusspirometrian tulkinnassa on suomalaiselle aikuisväestölle otettu käyttöön uudet Kainun ym. viitearvot.1 Niitä edelsivät Viljasen laatimat viitearvot vuodelta 1982.2 Viljasen viitearvot perustuvat VR:n työtekijöillä 1970-luvun lopulla paljespirometrilla tehtyihin mittauksiin. Joukossa oli vain 22 yli 60-vuotiasta henkilöä. Suomessa oli siis ilmeinen tarve uusille suomalaisille virtaus-tilavuusspirometrian viitearvoille. Uutta viitearvoaineistoa varten saatiin tieto 1 000 hengitysteiltään terveeltä henkilöltä. Heidän ...

Astma on heterogeeninen, krooninen sairaus, jota esiintyy maailmanlaajuisesti aikuisilla ja lapsilla.1,2 Astman alkamisiän on osoitettu olevan ratkaiseva tekijä astman fenotyyppien erottamisessa.3,4 Potilaat, joiden astma on alkanut lapsuusiällä, ovat tyypillisesti atooppisia ja yleensä hoitovaste inhaloitavalle kortikosteroidille on hyvä.4 Aikuisiällä alkavaa astmaa sairastavat potilaat eivät useimmiten ole atooppisia ja hoitoon tarvitaan yleensä enemmän lääkitystä verrattuna lapsuusiällä alkaneeseen ...

Keuhkoahtaumataudin diagnostiikassa käytetään yleensä virtaus-tilavuusspirometriaa, jossa mitataan uloshengityskapasiteetti FEV1 (uloshengityksen sekuntikapasiteetti), nopea vitaalikapasiteetti FVC ja niiden suhde FEV1/FVC1. Näillä spirometriasuureilla voidaan mitata hengitysteiden obstruktiota pääasiassa suurissa ja keskisuurissa hengitysteissä. Spirometria ei selvitä muutosten patofysiologisia mekanismeja. Kahden tai useamman henkilön keuhkoahtaumataudin taudinkuva voi olla epäyhtenäinen, vaikka spirometriasuureiden mittaus ennustaisi yhteneviä taudinkuvia. Silloin spirometria voi olla riittämätön ...

Interleukiini 6 (IL-6) on sytokiini, jonka on raportoitu vaikuttavan astman kehittymiseen useiden eri mekanismien kautta. IL-6 esimerkiksi osallistuu lymfosyyttien Th1 ja Th-2 tasapainon säätelyyn, liman tuotantoon, Th-17-solujen erilaistumisen edistämiseen ja säätelevien T-solujen inhibointiin.1 IL-6:a tuottavat monet eri solutyypit, kuten makrofagit, neutrofiilit, endoteeli- ja epiteelisolut, vasteena erilaisille stressi- ja vauriotekijöille, kuten tupakansavulle altistumiselle.2  Olemme aiemmin osoittaneet, ...

Diabetes on Suomessa huomattava kansanterveydellinen ongelma. Diabeteksen esiintyvyys kasvaa maailmanlaajuisesti.1 Diabeetikoiden jalkaongelmat kuormittavat huomattavasti nykypäivän terveydenhuoltojärjestelmää. Jalkainfektio on yleinen ongelma, jonka on havaittu edeltävän liki 60 % diabeetikon alaraaja-amputaatioista.2 Alaraaja-amputaatiot vaikuttavat olevan vähentymään päin tyypin 1 diabeetikoilla, mutta toisaalta lisääntyvät tyypin 2 diabeetikoilla korostaen amputaatiota ehkäisevien toimien tärkeyttä nykyään.3 Alaraaja-amputaatio on jalkaongelmista kärsivien diabetespotilaiden paljon ...

Tyypin 1 diabetesta pidetään perinteisesti autoimmuunitautina. Taudin syntyprosessi on pitkä ja monimutkainen, ja se on vielä osittain epäselvä. Tiedetään, että tautiin liittyy perinnöllinen alttius, mutta sen lisäksi vaaditaan jokin muu laukaiseva tekijä, joka saa aikaan beetasolujen tuhoutumisprosessin alkamisen. Kliiniset oireet alkavat vasta, kun suurin osa beetasoluista on jo tuhoutunut, mutta sairastumista edeltää pitkä, oireeton vaihe, ...

Tyypin 1 diabetes (T1D) aiheutuu insuliinituotannon romahtamisesta haiman saarekkeiden beta-solujen vaurion ja tuhoutumisen seurauksena. T1D luokitellaan autoimmuunitaudiksi perustuen saarekesoluille spesifisten vasta-aineiden löytymiseen seerumista, tautialttiuden assosiaatioon immuunivasteen säätelyssä keskeisten geenilokusten polymorfismeihin sekä tautiin menehtyneiden potilaiden autopsiassa todettuun saarekkeiden lymfosyytti-infiltraatioon.1 Saarekesolujen rakenteita tunnistavat autovasta-aineet taudin kehittymisen ennustajina Saarekesolujen rakenteita tunnistavat autovasta-aineet havaittiin aluksi käyttäen epäsuoraa immunofluoresenssitestiä, jossa ...