Perusterveydenhuolto Suomessa rahoitetaan pääosin julkisin varoin. Tästä johtuen suurin osa kansansairauksien hoidosta keskittyy julkiseen perusterveydenhuoltoon. Koska II-tyypin diabetes (T2D) komplikaatioineen on paljon kustannuksia tuottava sairaus,1,2 pääosa näistä potilaista hoidetaan julkisessa perusterveydenhuollossa. Vaikka julkisen sektorin tarjoama  hoito on käyttäjälleen edullista, osa II-tyypin diabeetikoista ei käy diabeteksen hoitojärjestelmän edellyttämissä seurannoissa. Syiden tähän on raportoitu olevan sangen vaihtelevat.3-5 ...

Eteisvärinäpotilaan ennusteen kannalta olennainen osa hoitoa on laadukas antikoagulaatiohoito, jonka tavoite on pienentää eteisvärinän vuoksi suurentunutta tromboembolisten komplikaatioiden – erityisesti 2–7-kertaiseksi suurentunutta aivoinfarktin – riskiä.1 Antikoagulaatiohoidon kulmakivenä oli pitkään varfariini, jonka yksilöllinen annos määritellään säännöllisten INR-mittausten perusteella pyrkien ihanteelliseen hoitotasoon (usein 2–3). Suomessa varfariinia käyttäville eteisvärinäpotilaille on kertynyt keskimäärin 17–19 INR-mittausta vuodessa.2-4 Antikoagulaatiohoidon uudempia vaihtoehtoja ...

Aivoverenkiertohäiriöihin (AVH) sairastuu vuosittain noin 25 000 suomalaista. Osalle AVH-potilaista jää pysyviä haittoja ja ne ovat tärkein aikuisiän vammaisuutta aiheuttava tekijä. Yksi AVH:n riskitekijöistä on diabetes, riski on 2–3-kertainen ei-diabeetikoihin verrattuna. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti tuoreita kokeellisen tutkimuksen löydöksiä ja uusia suosituksia siitä, miten diabetes tulisi ottaa huomioon AVH-potilaan akuuttihoidossa ja kuntoutusprosessissa. Kokeellinen tutkimus – ...