Nykyiset terveysliikuntasuositukset aikuisille suosittelevat joko 2,5 h reipasta tai 1,25 h rasittavaa kestävyysliikuntaa viikossa. Suositukset ovat samanlaiset sekä terveelle väestölle että diabetesta sairastaville henkilöille. Liikuntaharjoittelu on todettu veren glukoositasapainon säätelyssä yhtä tehokkaaksi kuin lääkehoito tai ruokavalio.1 Kuitenkaan noin kolmannes maailman aikuisväestöstä ei täytä näitä liikuntasuosituksia.2 Diabetesta sairastavista henkilöistä vain alle puolet kertoo harrastavansa liikuntaa säännöllisesti.3 Ajan puute ilmoitetaan usein syyksi liikunnan vähäisyyteen.4 Siksi kovatehoinen intervalliharjoittelu voi olla käyttökelpoinen vaihtoehto liikunnan hyötyjen saavuttamiseksi, jos käytettävissä on vain vähän aikaa. Kovatehoisen intervalliharjoittelun on todettu lisäävän hapenottokykyä vähintään yhtä hyvin tai jopa tehokkaammin kuin kohtuullisesti kuormittavan kestävyysharjoittelun.5 Intervalliharjoittelun etuna on hieman lyhyempi harjoitteluun käytetty aika. Liikunta lisää lihasten insuliiniherkkyyttä hyvin nopeasti Valtakunnallisessa PET-keskuksessa toteutetussa tutkimuksessa tarkasteltiin kovatehoisen intervalliharjoittelun ja kohtuullisesti kuormittavan kestävyysharjoittelun vaikutuksia koko kehon ja luurankolihasten insuliiniherkkyyteen. Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa, ensin tutkimukseen osallistui terveitä keski-ikäisiä miehiä (n 28) ja toisessa vaiheessa henkilöitä (n 26), joilla oli todettu joko tyypin 2 diabetes, alentunut

Aorttaläpän ahtauman hoito katetritekniikalla pienen läppäannuluksen yhteydessä

Aorttaläpän ahtauman hoito katetritekniikalla (transcatheter aortic valve implantation, TAVI) on suotuisan tutkimusnäytön myötä vakiintumassa hoitokäytännöksi suuren ja keskisuuren leikkausriskin omaavilla potilailla.1-4 Aorttaläpän ahtauman kirurgista tai katetrihoitoa suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee huolellisesti huomioida potilaan yksilölliset ominaisuudet optimaaliseen hoitotulokseen pääsemiseksi. Suunnitteluvaiheeseen kuuluu nykyään olennaisesti sydämen ja suurten verisuonten anatomian arviointi tietokonekerroskuvauksella (TT) sydämen kaikukuvauksen ohella. Aorttaläpän annulus Aorttaläpän annuluksen eli läppärenkaan arviointi on yksi tärkeä osa toimenpiteen suunnittelua erityisesti TAVI-toimenpidettä edeltävästi. Annuluksella tarkoitetaan aluetta, joka yhdistää sydämen vasemman kammion ja aortan tyven. Anatominen annulus on todellisuudessa monimuotoisempi rakenne kuin kuvantamistutkimuksessa tarkasteltava annulus, jolla tarkoitetaan kammion ulosvirtauskanavan distaalisinta leiketasoa ennen aorttaläppäliuskoja (Kuva 1).  Annuluksen koko määrää, minkä kokoinen tekoläppä potilaalle asennetaan. Kirurginen läppä valitaan koettimen avulla ja katetriläppä valitaan TT:ssä mitatun annuluksen koon perusteella. Asennettava tekoläppä tulee vahvaan kontaktiin annuluksen kanssa, kirurginen läppä ommellaan annulukseen kiinni ja katetriläppä painautuu tiiviisti annulusta vasten ja kiinnittyy ahtautuneen aorttaläpän kalkkeutumiin. Katetritekoläpän oikean koon valitseminen on kriittisen

Sydänleikkausten jälkeen potilailla on kohonnut riski saada eteisvärinä. Leikkaus aiheuttaa oksidatiivista stressiä, mikä altistaa eteisvärinälle. C-vitamiini on vesiliukoinen antioksidantti, joka voi suojata oksidatiiviselta stressiltä ja sitä kautta se voisi vähentää eteisvärinän riskiä.1 Eräiden tutkimusten mukaan sydänleikkaukset laskevat merkittävästi elimistön C-vitamiinitasoja, mikä on sopusoinnussa sen kanssa, että C-vitamiinin antioksidattivaikutuksella voisi olla merkitystä sydänleikkausten yhteydessä.2,3 Sydänleikkauspotilailla C-vitamiini on lisännyt perfuusiota4 ja laskenut CK-MB-tasoja.5 C-vitamiini ja eteisvärinä C-vitamiinin vaikutusta sydänleikkausten jälkeiseen eteisvärinään on selvitetty 14 tutkimuksessa (Kuva 1). Tutkimusten tulokset ovat vaihdelleet paljon, mutta erot selittyvät maantieteellä. Yhdysvalloissa on tehty 5 tutkimusta, ja yhdenmukaisesti C-vitamiini ei vähentänyt sydänleikkausten jälkeistä eteisvärinää. Iranissa on tehty 5 tutkimusta ja niissä C-vitamiini vähensi eteisvärinän ilmaantuvuutta 51 %. Kreikassa, Venäjällä ja Sloveniassa on tehty yhteensä 4 tutkimusta ja niissä C-vitamiini vähensi sydänleikkausten jälkeistä eteisvärinän ilmaantuvuutta keskimäärin 29 %. Lisäksi Yhdysvaltojen ulkopuolella tehdyissä tutkimuksissa C-vitamiini lyhensi sydänleikkauspotilaiden sairaalassaoloaikaa 13 % (95 % CI: 8–17 %; P < 0,001) ja

C-vitamiini voi estää eteisvärinää
Polykystiseen munasarja­oireyhtymään liittyvä diabetesriski johtuu pääosin ylipainosta ja lihavuudesta

Polykystinen munasarjaoireyhtymä (polycystic ovary syndrome, PCOS) on yleisin (prevalenssi 10–18 %) hedelmällisessä iässä olevien naisten hormonaalinen häiriö ja tavallisin anovulatorisen hedelmättömyyden syy. Uusimman kansainvälisen konsensuslausuman1 mukainen PCOS-määritelmä on esitetty Taulukossa 1. Kuukautiskierron häiriöiden ja hedelmällisyysongelmien lisäksi oireyhtymään liittyy useita metabolisia häiriöitä, kuten insuliiniresistenssi, dyslipidemia ja hypertensio. PCOS:ää sairastaville naisille on tyypillistä keskivartalolle painottuva lihavuus,2 mutta insuliiniresistenssi ja siitä johtuva hyperinsulinemia ilmenevät myös normaalipainoisilla PCOS-naisilla.3 PCOS:ään liittyvän insuliiniresistenssin on osoitettu ainakin osittain johtuvan myös insuliinin poikkeavasta kohdereseptorin jälkeisestä signalointivasteesta.3 Metabolisten häiriöiden esiintymisen seurauksena oireyhtymään liittyy useita sydän- ja verisuonitautiriskitekijöitä, joista etenkin tyypin 2 diabetes (T2DM) riski on ollut vilkkaan tutkimuksen kohteena. Aikaisempien tutkimuksien mukaan PCOS-naisilla on suurempi T2DM-sairastavuus kuin kontrollipopulaatiolla, mutta on epäselvää, onko PCOS painosta riippumaton T2DM-riskitekijä. Prospektiivisessa kuuden vuoden seurannassa osoitettiin, että PCOS-naisilla, joille seuranta-aikana kehittyi sokerimetabolian häiriö, oli lähtötilanteessa merkitsevästi suurempi painoindeksi ja vyötärönympärys sekä seuranta-aikana merkitsevästi suurempi painonnousu kuin normoglykeemisinä pysyneillä PCOS-naisilla.4  Lisäksi laaja brittiläinen rekisteritutkimus raportoi,

Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on kattava käsite, jonka suojiin mahtuvat niin ateroskleroottiset aivoinfarktit, ohimenneet TIA-kohtaukset ja aivoverenvuodot kuin harvinaisemmat AVH-sairaudet, kuten aivolaskimoiden tromboosi. Aivohalvaus jäänee sanana pikkuhiljaa historiaan, mutta monesti termi avaa potilaalle välittömästi, mistä on kysymys. Tässä artikkelissa käytän jatkossa ainoastaan AVH-termiä. Keskuudessamme elää yli 80 000 AVH:n sairastanutta potilasta.1 Kohtauskuolleisuus on vähentynyt, ja eliniän pidentyessä yhä useampi saa toisen ja kolmannenkin tapahtuman. Riskitekijöiden tunnistaminen ja hoito, oireiden tunnistus akuuttivaiheessa mahdollisimman nopean hoidon turvaamiseksi ja tehokas, oikea-aikainen kuntoutus ovat keskeisimpiä asioita AVH-potilaan hoidossa. Onnistunut akuuttihoito on edullista verrattuna pitkäaikaiseen invaliditeettiin ja sen myötä syntyviin erilaisiin hoivakustannuksiin. AVH:n elinikäiset kustannukset Suomessa ovat viiden vuoden seurannan ja elinajan odotteen perusteella 86 000 euroa.2 AVH ja vaskulaariset riskitekijät Jokaisen potilaan kohdalla tulisi kysellä ripeästi kaikki keskeiset riskitekijät ja kirjata ne ylös siten, ettei potilas hoitoketjun jokaisessa portaassa joudu vastaamaan samoihin tiedusteluihin. Onko todettua verenpainetautia tai lääkitystä? Onko verenpainetta seurattu, löytyykö kotimittaria ja ennen kaikkea,

Haasteet laskimoperäisen säärihaavapotilaan hoidossa

Akuutilla sydämen vajaatoiminnalla tarkoitetaan tilaa, jossa vajaatoimintaoireet kehittyvät nopeasti tai pahenevat niin, että potilas tarvitsee ennalta suunnittelematonta hoitoa useimmiten sairaalassa. Akuutti vajaatoiminta on yleisin sairaalahoidon syy yli 65-vuotiailla, ja amerikkalaisen ennusteen mukaan esiintyvyys edelleen nousee länsimaissa väestön ikääntyessä jopa 46 % vuoteen 2030 mennessä. Akuutti sydämen vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus vaan oireyhtymä, jonka aiheuttajana löytyy heterogeeninen kirjo erilaisia sydäntä kuormittavia tautitiloja. Paitsi etiologia, myös vajaatoiminnan oirekuva ja taudin vakavuus vaihtelevat. 30–40 %:lla potilaista akuutti vajaatoiminta on sydänsairauden ensi-ilmentymä (de-novo vajaatoiminta) ja oireet kehittyvät lyhyessä ajassa. Yleisimmin sairaalaan ajautuu kuitenkin potilas, jolla syynä on kroonisen vajaatoiminnan paheneminen ja potilaat ovat huomanneet oireiden lisääntymisen jo päivien tai viikkojen ajan. Akuutti arvio Sydämen vajaatoiminnan eurooppalaisissa hoitosuosituksissa on akuutin vajaatoiminnan uusina painotuksina viiveettömän diagnostiikan ja nopean hoidon aloituksen tärkeys, tyypillisten diagnoosien välitön tunnistaminen muistisäännön (CHAMP) avulla sekä potilaan kliinisen profiilin yksinkertainen määrittäminen ja hoidon aloitus kongestion ja hypoperfuusion esiintymisen perusteella (Kuva 1). Vajaatoimintaan

#Tuorein julkaisu

Diabetes ja sydänsairaudet

Nro. 21 • Maaliskuu 2018
6. vuosikerta
  • Diabetes
  • Tupakka ja sydän
  • Aorttaläpän ahtauma
Suosittelemme

Suosittelemme

LT Lassi Nelimarkka, sisätautien ja endokrinologian...

Speaker: Lassi Nelimarkka

Videon pituus:

Analogiset basaali-insuliinit diabeteksen hoidossa

Speaker: Professori Chantal Mathieu

Videon pituus: 31:14

Merja K. Laine MEDtalk BestPractice

Diabeteksen Käypä hoito – tukea tyypin...

Speaker: Merja K. Laine

Videon pituus: 26:12

#

Diabetes ja Sydänsairaudet

Jorma Lahtela,

Jorma Lahtela,
LKT, sisätautien professori

Juhani Airaksinen,

Juhani Airaksinen,
LKT, kardiologian professori

Kaj Metsärinne,

Kaj Metsärinne,
LKT, nefrologian ylilääkäri

Timo Strandberg,

Timo Strandberg,
LKT, geriatrian professori