Dasatinibia käytetään pääsääntöisesti Philadelphia (Ph+) -kromosomipositiivisten leukemioiden, kuten kroonisen myelooisen leukemian (KML) ja Ph+ -akuutin lymfaattisen leukemian (ALL) hoitoon. Dasatinibi estää Ph-kromosomin BCR-ABL1-yhdistelmägeenin tuottaman tyrosiinikinaasientsyymin toimintaa, mikä muutoin johtaisi leukemiasolujen hallitsemattomaan kasvuun. Dasatinibi eroaa muista tyrosiinikinaasiestäjistä (TKE) siten, että se estää pääasiallisen kohdemolekyylinsä BCR-ABL1:n lisäksi myös hyvin laajasti muita immuunijärjestelmälle tärkeitä kinaaseja.1,2 Dasatinibin puoliintumisaika on poikkeuksellisen lyhyt, vain 3–4 tuntia, ja suun kautta annostellessa plasman huippukonsentraatio saavutetaan jo 1–2 tunnin aikana.3  Selvää syytä dasatinibin yleisimpiin haittavaikutuksiin ei vielä tunneta Dasatinibi on erittäin tehokas täsmälääke Ph+-leukemioissa ja se on esimerkiksi sytostaattihoitoihin verrattuna hyvin siedetty.  Yleisimmät haittavaikutukset ovat ripuli, lymfosytoosi, trombosytopenia ja pleuranesteily. Monet näistä haittavaikutuksista ovat lieväasteisia ja ne korjaantuvat, jos hoito keskeytetään, mutta selviä syitä haittojen kehittymiselle ei vielä tunneta. Haittavaikutusten syntymekanismien kartoitus on kuitenkin erittäin tärkeää, sillä dasatinibihoito on usein pitkäkestoinen, jopa elinikäinen.4 Dasatinibin vaikutuksia imusoluihin on tutkittu vuosia,5-8 mutta lääkkeen vaikutuksia endoteelisoluihin ei ole tutkittu laajemmin.  Endoteelisolujen väliset

Tromboembolisten tapahtumien esiintyvyys ja riskitekijät pään ja kaulan alueen syöpäpotilailla

Sydän- ja verisuonitapahtumien riski pään ja kaulan alueen kirurgiassa on 1–1,5 %.1 Kun puhutaan pään ja kaulan alueen syöpäkirurgiasta, riski on selvästi suurempi, jopa 12–25 % riippuen lähteestä.2, 3 Vakavien postoperatiivisten komplikaatioiden on todettu heikentävän pään ja kaulan alueen syöpää (HNC) sairastavien potilaiden kokonaisselviytyvyyttä.4 Aikaisemmat aiheeseen liittyvät tutkimukset ovat keskittyneet tiettyihin potilasryhmiin, esim. mikrovaskulaarikirurgiaa vaativiin leikkauksiin ja niihin liittyvään sydäntapahtuman riskiin. Tutkimuksemme selvitti pre- ja perioperatiivisia riskitekijöitä sydän- ja verisuonitapahtumille valikoitumattomassa HNC-potilasaineistossa.  Materiaali ja metodit Retrospektiivisen tutkimuksen aineistona olivat 1999–2008 TYKS:n Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa diagnosoidut HNC-potilaat, (potilaita 456, toimenpiteitä 591). Mukana olivat myös potilaat, jotka saivat palliatiivista hoitoa. Suljimme pois potilaat, joiden hoito oli aloitettu tai se saatettiin loppuun muualla. Tiedot kerättiin potilasarkistosta. Tilastolliset ajot tehtiin SPSS-tilasto-ohjelmaa apuna käyttäen. Tutkimukselle haettiin paikallisen eettisen neuvottelukunnan lupa. Sydän- ja verisuonitapahtumat yhdistettiin yhdeksi muuttujaksi, major adverse cardiac and cerebrovascular event (MACCE). Muuttujaan mukaan luettavia päätetapahtumia olivat akuutti sydäninfarkti ST-nousulla tai ilman;

Kohdun runko-osan syöpä on naisten yleisin gynekologinen syöpä kehittyneissä maissa. Suomessa kohdun runko-osan syövän ikävakioitu ilmaantuvuus on säilynyt viime vuosina tasaisena (12,3/100 000 henkilövuotta vuonna 2015) ja sairastumisriski 75 vuoden ikään mennessä on 1,6 %.1 Kohdun runko-osan syövälle altistavia tekijöitä ovat ikä, hormonaaliset tekijät (synnyttämättömyys, myöhäinen vaihdevuosi-ikä), lihavuus ja tyypin 2 diabetes (T2D).2,3 Kohdun runko-osan syöpä jaotellaan histologian perusteella endometrioidiin ja ei-endometrioidiin alatyyppiin, joista endometrioidi syöpä on yleisempi (noin 80 % kohdun runko-osan syövistä) ja ennusteeltaan parempi.4  Kohdun runko-osan syöpä diagnostisoidaan usein poikkeavan emätinverenvuodon pohjalta jo paikallisessa vaiheessa, joten ennuste on hyvä (5 vuoden suhteellinen elossaolo-osuus 85 %). Hoitona on leikkaus, jota täydennetään syövän uusiutumisriskiä lisäävien tekijöiden mukaan tarvittaessa säde- ja/tai solunsalpaajahoidolla. Histologian lisäksi tärkeimpiä kohdun runko-osan syövän ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat taudin levinneisyys, kasvainsolujen erilaistumisaste, veri-/imutieinvaasio sekä potilaan ikä ja liitännäissairaudet.5  Metformiini ja kohdun runko-osan syöpä Metformiinia käytetään T2D:n ensisijaisena lääkehoitona.6 Metformiinin on todettu vähentävän kohdun runko-osan syöpäsolujen jakautumista7

Metformiini ja kohdun runko-osan syövän ennuste tyypin 2 diabetesta sairastavilla naisilla

MEST SETE MEDtalks

Uusi kandidaatti EGFR-mutaation omaavan ei-pienisoluisen keuhkosyövän ensilinjan hoitoon

Uusi kandidaatti EGFR-mutaation omaavan ei-pienisoluisen keuhkosyövän ensilinjan hoitoon

<a data-toggle="modal" data-target=".bs-example-modal-sm" href="#"><img style="width:100%;margin:0 auto;height:auto;display:block;" src="https://bestprac.fi/wp-content/uploads/sites/4/2016/07/MEdtalk_Teaser_billede_FI.png" class="default_medtalk_image" /></a>
Uusi kandidaatti EGFR-mutaation omaavan ei-pienisoluisen keuhkosyövän ensilinjan hoitoon

Tavanomaisen immunoterapian epäonnistuminen melanooman hoidossa

<a data-toggle="modal" data-target=".bs-example-modal-sm" href="#"><img style="width:100%;margin:0 auto;height:auto;display:block;" src="https://bestprac.fi/wp-content/uploads/sites/4/2016/07/MEdtalk_Teaser_billede_FI.png" class="default_medtalk_image" /></a>
Tavanomaisen immunoterapian epäonnistuminen melanooman hoidossa

Pembrolitsumabi – uusi standardi virtsarakon syövän toisen linjan hoitoon

<a data-toggle="modal" data-target=".bs-example-modal-sm" href="#"><img style="width:100%;margin:0 auto;height:auto;display:block;" src="https://bestprac.fi/wp-content/uploads/sites/4/2016/07/MEdtalk_Teaser_billede_FI.png" class="default_medtalk_image" /></a>
Pembrolitsumabi – uusi standardi virtsarakon syövän toisen linjan hoitoon
Pembrolitsumabi – uusi standardi virtsarakon syövän toisen linjan hoitoon

BRAF V600E -mutaation omaavan pahanlaatuisen melanooman adjuvanttimonoterapia

<a data-toggle="modal" data-target=".bs-example-modal-sm" href="#"><img style="width:100%;margin:0 auto;height:auto;display:block;" src="https://bestprac.fi/wp-content/uploads/sites/4/2016/07/MEdtalk_Teaser_billede_FI.png" class="default_medtalk_image" /></a>
BRAF V600E -mutaation omaavan pahanlaatuisen melanooman adjuvanttimonoterapia
BRAF V600E -mutaation omaavan pahanlaatuisen melanooman adjuvanttimonoterapia

Uutta toivoa suuren riskin pahanlaatuista ihosyöpää sairastaville potilaille

<a data-toggle="modal" data-target=".bs-example-modal-sm" href="#"><img style="width:100%;margin:0 auto;height:auto;display:block;" src="https://bestprac.fi/wp-content/uploads/sites/4/2016/07/MEdtalk_Teaser_billede_FI.png" class="default_medtalk_image" /></a>
Uutta toivoa suuren riskin pahanlaatuista ihosyöpää sairastaville potilaille
Uutta toivoa suuren riskin pahanlaatuista ihosyöpää sairastaville potilaille

Leukemioiden ilmaantuvuus Suomessa on jatkuvasti kasvanut vuodesta 1964 lähtien. Vielä vuonna 1964 uusia leukemiatapauksia oli naisilla 181 ja miehillä 216. Vuonna 2015 naisilla todettiin 300 ja miehillä 416 uutta leukemiatapausta, ilmaantuvuuden ollessa naisilla 10,78 ja miehillä 15,43 100 000 ihmistä kohti. Akuutin myelooisen leukemian (AML) osuus kaikista leukemioista oli vuonna 2015 naisilla noin kolmasosa ja miehillä neljäsosa.1 Ilmaantuvuuden kasvua selittää suurimmaksi osaksi diagnostiikan tarkentuminen, joka on seurausta kasvaneesta kiinnostuksesta leukemiatutkimukseen. Pitkään leukemiatutkimus on kohdistunut yksittäisten leukemiasolulinjojen feno- ja genotyypitykseen. Vasta viime vuosina tutkimus on suuntautunut myös leukemian esiastesolujen ja mikroympäristön tutkimiseen. Vuonna 2017 julkaistiin 14 049 leukemiaa ja 2 359 soluväliainetta sivuavaa artikkelia, joista vain yhdeksän otti huomioon sekä leukemian että soluväliaineen (hakuehdot: ”leukemia” AND ”ecm/extracellular matrix”).2 AML ja luuytimen kantasolutasku AML on yksi neljästä leukemioiden pääryhmästä. Leukemioita yhdistää verisolujen esiasteiden hallitsematon kasvu ja kypsymishäiriö luuytimessä, joka estää normaalin hematopoieesin. Hematopoieesi on tapahtumaketju, jonka aikana kaikki tarvittavat kypsät verisolulinjat erilaistuvat

Ulkoisessa sädehoidossa käytettävät kuvantamismenetelmät ovat kehittyneet ja monipuolistuneet 2000-luvulla hyvin nopeasti. Sädehoitolaitteisiin on integroitu tietokonetomografia- ja jopa magneettikuvauslaitteita, mikä on mahdollistanut sädehoidon kohdistamisen pehmytkudosanatomian mukaan, kun taas aiemmin kohdistaminen on tehty lähinnä pelkkien luisten rakenteiden avulla. Tästä on ollut hyötyä erityisesti lantion alueen kasvainten sädehoidossa, jossa kartiokeilatietokonetomografian (CBCT) käyttö hoidon kohdistukseen on jo monissa sairaaloissa arkipäivää. Lantio on hoitokohteena haastava, sillä lantion alueella anatomia voi muuttua sekä päivittäisten hoitofraktioiden välissä että yksittäisen hoitofraktion aikana. Anatomisen vaihtelun syynä voi olla itse kasvaimen koon hitaan muuttumisen lisäksi virtsarakon, peräsuolen tai ohutsuolen fysiologinen toiminta. Tämä toiminta aiheuttaa liikettä ja muodon muutoksia kyseessä olevan elimen lisäksi myös ympäröivissä kudoksissa. Virtsarakon ja peräsuolen täyttöastetta pyritään monissa hoidoissa vakioimaan, mutta käytännössä se voi usein olla vaikeaa. Lantion alueen sädehoidossa törmätäänkin toistuvasti tilanteisiin, joissa CBCT-kuvista havaitaan, että hoitopäivänä kohdealueen anatomia ei enää vastaa sitä anatomiaa, jonka pohjalta hoito on suunniteltu. Tällöin joudutaan aina tekemään päätös siitä, kuinka hoidossa edetään: jatketaanko alkuperäisen suunnitelman mukaan vai reagoidaanko havaittuihin muutoksiin jollakin tavalla? Adaptiivisen sädehoidon avulla pyritään tuomaan työkaluja ja systemaattisia toimintamalleja tällaisiin tilanteisiin. Adaptiivinen sädehoito Yan et al.1 esittelivät adaptiivisen sädehoidon käsitteen ensimmäisen kerran vuonna 1997. He kuvasivat adaptiivista sädehoitoprosessia suljettuna silmukkana, jossa hoitoa muokataan joko kertaluontoisesti tai toistuvasti erilaisista mittauksista, kuten CBCT-kuvauksesta, saatavan palautteen perusteella. Adaptiivisen sädehoidon avulla pyritään parempaan terapeuttiseen suhteeseen normaalikudosten ja hoitokohteen säteilytyksen välillä, jolloin voidaan tavoitella annoseskalaatiota tuumorissa tai madaltaa riskiä sivuvaikutuksille normaalikudoksissa. Adaptiivisilla menetelmillä räätälöidään hoitoa yksilöllisemmäksi siten, että se ottaa paremmin huomioon yksittäisen potilaan anatomiassa sädehoitojakson aikana tapahtuvat muutokset. Kliiniseen käyttöön adaptiivinen sädehoito

Paksu- ja peräsuolensyövässä imusolmukemetastaasien lisäksi kasvaimen uusiutumisriskin arvioinnissa käytettyjä tekijöitä ovat mm. kasvaimen erilaistumisaste, kasvu viereisiin, ympäröiviin kudoksiin, veri- tai imusuoni-invaasio, kasvaimen aiheuttama obstruktio tai siihen liittyvä perforaatio sekä tutkittujen imusolmukkeiden lukumäärä alle 12. 1,2 Viime vuosina kliinikolle on tullut uusia apuvälineitä ennusteen arviointiin, mm. mikrosatelliitti-instabiliteetti-analyysi (MSI).3-5 Tiedetään, että MSI liittyy suotuisampaan ennusteeseen. Lisäksi tiedetään, että ne potilaat, joilla stage II -kolorektaalisyövässä on todettu MSI, eivät näytä hyötyvän fluorourasiilipohjaisesta liitännäissolunsalpaajahoidosta.6 RAS- ja BRAF-analyyseistä on apua sekä taudin ennusteen arvioinnissa että hoidon valinnassa. BRAF-mutaatio MSS-taudissa (ei mikrosatelliitti-instabiliteettia) liittyy huonoon ennusteeseen.7-9 RAS- tai BRAF-mutatoituneessa, levinneessä kolorektaalisyövässä potilas ei hyödy EGFR-vasta-ainehoidosta.10 Ezrin Ezrin toimii linkkinä solukalvon ja solun sisäisen tukirangan välillä.11,12 Ezrinillä on keskeinen rooli mm. motiliteetin, proliferaation ja invaasion säätelyssä.11-14 Aiemmin on tutkittu mm. ezrin-ekspression vaikutusta potilaiden ennusteeseen peräsuolisyövässä.14 MSI, BRAF ja ezrin Tuoreessa tutkimuksessamme16 selvitettiin stage II -kolorektaalisyövän (CRC) ennustetta MSI:n, BRAF-mutaatiostatuksen ja ezrin-ekspression avulla. Retrospektiivisissä analyyseissä oli mukana TYKS:ssä vuosina

#Tuorein julkaisu

Onkologia / Hematologia

Nro. 25 • huhtikuu 2018
7. vuosikerta
  • Kolorektaalisyöpä
  • Kohdunrungon syöpä
  • Pään ja kaulan alueen syöpä
Suosittelemme

Suosittelemme

How to treat patients in relapse...

Speaker: Philippe Moreau

Videon pituus: 11:55

Sequencing therapy in multiple myeloma

Speaker: Philippe Moreau

Videon pituus: 13:24

Professori Philippe Moreau, MD, Head of the Hematology Department, University Hospital of Nantes, France

Multippelin myelooman uudet hoitomahdollisuudet

Speaker: Philippe Moureau

Videon pituus: 28:06

ASH 2017

ESMO 2017

#

Onkologia ja Hematologia

Heikki Minn,

Heikki Minn,
professori

Taina Turpeenniemi-Hujanen,

Taina Turpeenniemi-Hujanen,
professori, ylilääkäri,
tulosalueen johtaja

Vesa Kataja,

Vesa Kataja,
dosentti, johtajaylilääkäri