Kognitiivinen uupumus MS-taudissa

On tärkeää, että MS-tautiin liittyvä uupumus ja siihen usein liittyvä ajattelutoimintojen uupuminen otetaan puheeksi jo varhain, jotta kuntoutus voidaan aloittaa.

Kognitiivisia häiriöitä, joista tyypillisimpiä ovat tiedonkäsittelyn hidastuminen, uuden oppimisen työläys sekä tarkkaavuuden hankaluudet, ilmenee noin 50–60 %:lla MS-tautia sairastavista.1 Vaikeudet tulevat usein korostuneesti esille käytännön moniärsykkeisissä ja usean asian samanaikaista hallintaa vaativissa tilanteissa. Kognitiiviset häiriöt vaikuttavat usein sairastavan työkykyyn, kouluttautumisedellytyksiin, sosiaalisten suhteiden ylläpitoon ja harrastusaktiviteetteihin ja heijastuvat näin ollen laaja-alaisesti sairastavan elämänlaatuun. Kognitiiviset sekä uupumus- ja mielialaoireet ovat erillisiä oireita, mutta esiintyvät usein MS-tautia sairastavilla samanaikaisesti.  MS-tautiin liittyvien kognitiivisten oireiden taustalla on tavallisesti useita tekijöitä. Sairauteen voi liittyä sekä ohimeneviä että pysyviä kognitiivisia oireita.1 Ohimenevien oireiden syynä voi olla muun muassa mielialaongelmat, sairauden pahenemisvaiheet, univaikeudet tai sairaudelle tyypillinen uupumus. Ohimenevät oireet väistyvät, kun esimerkiksi mielialaoireet, pahenemisvaihe tai uupumus hellittävät. Pysyvien oireiden syynä ovat ensisijaisesti sairauteen liittyvät keskushermostomuutokset. Aiemmin häiriöt yhdistettiin sairauteen liittyviin valkean aineen vaurioihin ja demyelininaatioon, mutta sittemmin on todettu, että aksonikato, harmaan aivoaineen patologiset muutokset ja aivoatrofia selittävät kognitiivisia häiriöitä paremmin kuin valkean aineen vauriot.1,2  Erityisesti talamusatrofia on…

Immuunirekonstituutiohoidot MS-taudissa

Parhaimmillaan korkean intensiteetin aHSCT sammuttaa kokonaan keskushermoston tulehduksellisen aktiviteetin ja invaliditeetin etenemisen kahdella potilaalla kolmesta MS-taudissa.

Ympäristöriskitekijöillä saattaa tulevaisuudessa olla keskeinen merkitys MS-taudin ennaltaehkäisyssä, sillä näille riskeille altistumisen voimakkuuteen voidaan usein vaikuttaa, toisin kuin geneettisiin riskitekijöihin.

Uusi agonisti aivosensorille: GPR17 ja signaaliaktivaatio

G-proteiiniin sitoutunut reseptori 17 (GPR17) on fylogeneettisesti yhteydessä purinergisiin reseptoreihin, jotka on tunnistettu potentiaalisina lääkeaineiden kohteina mm. multippeliskleroosiin, Parkinsonin tautiin ja Alzheimerin tautiin.

Seerumin ja aivo-selkäydinnesteen NFL-pitoisuudet korreloivat voimakkaasti. Tämä viittaa siihen, että likvorinäytteet voitaisiin korvata verinäytteillä tämän biomarkkerin määrityksessä.

#Tuorein julkaisu

MS-TAUTI

Nro. 3 • toukokuu 2018
2. vuosikerta
  • MS-tauti ja uupumus
  • Geenit, elämäntapa ja MS-tauti
  • Immuunire- konstituutiohoidot
#

MS-tauti

Hanna Kuusisto,

Hanna Kuusisto,
hallintoylilääkäri, neurologian dosentti Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Hämeenlinna

Merja Soilu-Hänninen,

Merja Soilu-Hänninen,
neurologian dosentti, yleisneurologian vastuualuejohtaja

Päivi Hämäläinen,

Päivi Hämäläinen,
kuntoutuskeskuksen johtaja, neuropsykologian dosentti

Jukka Saarinen,

Jukka Saarinen,
LT, neurologian ylilääkäri