Suurella osalla aivoinfarktipotilaita todetaan kognitiivisia eli tiedonkäsittelytoimintoihin liittyviä oireita sairastumisen alkuvaiheessa.1 Lisäksi tiedetään, että aivoinfarktin jälkeinen sairastumisvaiheen neuropsykologinen kognitiivinen oirekuva ennustaa hyvin monenlaisia tekijöitä, kuten mielialaoireita2 ja työhön paluuta.3 Kognitiivisten oireiden on myös todettu lievittyvän seurannassa.4,5 Tutkimuksista suurin osa on tehty ikääntyneillä. Aivoinfarktiin sairastuneista neljäsosa on kuitenkin työikäisiä6 ja työikäisten sairastuminen on yhteiskunnalle kalliimpaa sairastumiseen ...

Aivohalvaus vaikuttaa hermostossa aivokuoren ja kortikospinaaliradan ärtyvyyteen.1 Kortikospinaaliradan ärtyvyys eli aivokuoren alttius synnyttää ja lähettää aktivoivia impulsseja kortikospinaalirataa pitkin lihaksiin voidaan mitata transkraniaalista magneettistimulaatiota (TMS) käyttäen.2 Aivohalvauksessa havaitut ärtyvyysmuutokset havaitaan tyypillisesti aivohalvauksen puoleisella aivopuoliskolla (AH). Toisella, eheällä aivopuoliskolla (UH), muutokset ovat selkeästi pienemmät.3,4,5 Tällainen aivopuoliskojen välinen asymmetria havaitaan tyypillisimmin heti aivohalvauksen jälkeen.3,5 Aivohalvauspotilailla TMS:n synnyttämät ...

Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on merkittävä vammaisuuden aiheuttaja – kolmasosalla toimintakyky jää rajoittuneeksi¹ ja monet tarvitsevat apua päivittäin. Aivoinfarktin saaneista potilaista joka viides on työikäinen. Aivoinfarktin oireet voivat olla fyysisiä tai kognitiivisia ja vaikuttaa toiminnalliseen selviytymiseen, työkykyisyyteen ja työllistymiseen. Oireiden varhainen havaitseminen sairastumisen alkuvaiheessa vähentää kuolleisuutta ja laitoshoidon riskiä.² Fyysistä kuntoutumista voidaan arvioida melko luotettavasti ensimmäisten viikkojen ...

Aivoverenkiertohäiriöitä on perinteisesti pidetty vanhemman väestön sairauksina, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että aivoverenkiertohäiriöt ovat lisääntyneet nuorilla, alle viisikymmenvuotiailla aikuisilla. Erityisesti iskeemisten, aivovaltimotukoksesta johtuvien aivoinfarktien määrän on todettu lisääntyneen alle 50-vuotiailla riskin noustessa huomattavasti 40 vuoden iässä.1-4 Nuorten aikuisten kohdalla aivoinfarktiin sairastumiseen ja siitä toipumiseen liittyy joitakin erityispiirteitä mm. sen takia, että sairastuminen sattuu usein ...

Iskeemisestä aivohalvauksesta seurauksena on usein vaurioita aivoissa ja niistä seurannaisia liikehäiriöitä. Pian vaurion syntymisen jälkeen aivokuoren toiminta alkaa järjestäytyä uudelleen tarvittujen aivotoimintojen turvaamiseksi. Toipuminen etenee aluksi nopeasti, etenkin vaurioalueen turvotuksen helpottuessa.1 Pitemmällä ajalla toipuminen aivoinfarktin aiheuttamista aivokuoren toimintojen häiriöistä tapahtuu kuitenkin aivojen plastisiteetin, eli muovautumiskyvyn kautta mm. siten, että aivokuoren toiminnat ja rakenne järjestäytyvät uudelleen ...

Aivoverenkiertohäiriöt ovat maailmanlaajuisesti yksi johtavista kuolinsyistä ja pitkäaikaisen invaliditeetin aiheuttajista.1 Länsimaissa neljä viidestä aivoinfarktista johtuu aivokudoksen hapenpuutteesta eli iskemiasta, jonka aiheuttajana on useimmissa tapauksissa kaulavaltimoiden tukos, sydämestä lähtöisin oleva verihyytymä tai kallonsisäisten pienten verisuonten tukos.2 Aivoinfarktin oikean etiologian selvittäminen on tärkeää, sillä etiologialtaan erilaisten aivoinfarktien hoidoissa on eroavaisuuksia etenkin sekundaariprevention osalta. Usein, joidenkin tutkimusten mukaan ...