Jättisoluarteriitti (GCA, giant cell arteritis) on aikuisväestön tavallisin valtimotulehdus, ja sen esiintyvyys Suomessa on noin 20/100 000 vuodessa.1,2 Ohimovaltimon biopsia on ollut diagnostiikan kultainen standardi jo 1930-luvulta lähtien. Biopsian otto ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Vaikka komplikaatioiden määrä on vähäinen, biopsian otto ja tulkitseminen johtavat usein viiveeseen, eikä biopsia ole aina diagnostinen (herkkyys 32–90 %).3,4 Vuonna ...

Jättisoluarteriitin etiologia on tuntematon. Perintötekijöillä on merkitystä, mutta on myös pohdittu, voivatko ulkoiset tekijät, kuten leveysaste, vuodenajat, aurinkoaltistus, infektiot ja tupakointi, vaikuttaa taudin puhkeamiseen. Lene Brekke, Haugesund Sanitetsforenings Revmatismesykehus -reumasairaalan ylilääkäri, on yhdessä Haukelandin yliopistosairaalan kollegoiden kanssa kerännyt suuren jättisoluarteriittikohortin käymällä läpi potilastietoja vuosilta 1972–2012. 743 potilasta asui diagnoosihetkellä alueella, jolla Helse Bergen tarjoaa sairaalapalveluita. ...

Jättisoluarteriitti on systeeminen vaskuliitti, jossa pään ja kaulan verisuonet sekä aortta tulehtuvat ja paksuuntuvat. Taudin seurauksena näiden alueiden verenkierto heikkenee. Tauti oirehtii yleensä voimakkaana pääkipuna, leukakipuna ja näköongelmina. Hoitamattomana jättisoluarteriitti voi johtaa esimerkiksi sokeutumiseen, aortan aneurysmaan ja infarkteihin. Jättisoluarteriittiin sairastuvat ovat tyypillisesti yli 50-vuotiaita, ja naisilla tauti on 2–3 kertaa yleisempi kuin miehillä.1,2 Kaikkiaan taudin ...