Hengitysteiden terveyttä koskeva eurooppalainen ECRHS-tutkimus (European Community Respiratory Health Survey) on pitkittäisasetelmassa toteutettu monikeskustutkimus, johon osallistuu 55 keskusta 23 maasta lähinnä Länsi-Euroopasta. Kohortti rekrytoitiin vuosina 1991–1993 tekemällä satunnainen poiminta aikuisesta perusväestöstä (ikä lähtötilanteessa 20–44 v) kaupungeissa, joissa toimii keuhkosairauksien klinikka.1 Kaikki osallistujat täyttivät kyselylomakkeen, ja osallistujien osajoukolle järjestettiin kliininen tutkimus, johon sisältyi mm. dynaaminen spirometria.  ...

Tiina Mattila LL Sydän- ja keuhkokeskus HYKS, Keuhkosairauksien klinikka Tuula Vasankari LT, dosentti Filha ry. Tarja Laitinen LT, professori Keuhkosairauksien vastuualue, TYKS ja Turun yliopisto Markku Heliövaara LKT, dosentti THL Keuhkoahtaumatauti on hitaasti vuosien aikana etenevä sairaus, joka aiheuttaa pysyvän obstruktion ilmateihin ja altistaa ennenaikaiselle kuolemalle.1 Tautiin liittyy monia potilaan ennustetta huonontavia ja kuolleisuutta lisääviä ...

Ylermi Soini professori Kliininen laitos, patologia, Itä-Suomen yliopisto Soluissa tapahtuva epigeneettinen muutos tarkoittaa geenin ilmentymisen muutosta, johon ei liity DNA:n rakenteen muuttumista. Epigeneettisen muutoksen mekanismeja ovat mm. solujen mikroRNA:n synteesin muutokset, ATP:tä kuluttava kromatiinin modulaatio, DNA:n metylaatio tai histoniproteiinien tiettyihin aminohappoihin liittyvät kemialliset modifikaatiot, jotka voivat joko heikentää tai vahvistaa geenien ilmentymistä.1,2 DNA:n kromatiinin perusyksikkö ...

  Edyta Urbanska osastonlääkäri Syöpätautien klinikka, Rigshospitalet, Tanska Otsikon yksinkertaiseen kysymykseen vastaaminen ja ongelman monimutkaisuuden tarkempi esittely edellyttää, että palaamme muutaman vuoden ajassa taaksepäin. Tuolloin raportoitiin ensi kertaa, että EGFR-positiivista, ei-pienisoluista keuhkosyöpää (NSCLC) sairastavien potilaiden yleisvointi oli huonontunut merkittävästi ja tauti edennyt (ns. disease flare -ilmiö) tyrosiinikinaasin estäjähoidon eli TKI-hoidon lopettamisen jälkeen1. ”Disease flare” määriteltiin ...

Harri Hemilä LT, dos. Kansanterveystieteen osasto, Helsingin yliopisto   1980-luvun alussa kolmivuotias amerikkalainen tyttö sai leukemian tukihoitona sinkkitabletteja. Tytön oli vaikea niellä isoja tabletteja, ja eräällä kerralla hän antoi tabletin liueta suussansa. Tytöllä oli tuolloin flunssa, ja isän hämmästykseksi flunssa katosi tabletin imeskelyn yhteydessä. Kemisti-isä George Eby arveli tyttären flunssan kadonneen sinkin vaikutuksesta, ja sen ...

Ingrid Louise Titlestad ylilääkäri, kliininen opettaja Keuhkosairauksien klinikka, Odensen yliopistosairaala, Tanska Keuhkoahtaumataudin vaikeusaste luokiteltiin aiemmin yksinomaan uloshengityksen sekuntikapasiteetin eli FEV1-arvon perusteella. Vuonna 2011 kansainvälinen GOLD COPD ‑organisaatio (Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease) julkaisi kuitenkin uuden, huomattavasti muokatun keuhkoahtaumataudin luokituksen.1 Uudessa luokituksessa ei enää puhuta vaiheista vaan asteista. Arvioinnissa otetaan huomioon myös oiretaakka ja ...

Leena Hanski FT, dosentti Farmasian tiedekunta, Helsingin yliopisto Keuhkoklamydia (Chlamydia pneumoniae) on pienikokoinen, gram-negatiivinen bakteeri, joka aiheuttaa sekä akuutteja että kroonisia infektioita kaikissa ikäryhmissä.1 Väestön serologiset tutkimukset osoittavat lähes jokaisen länsimaissa asuvan ihmisen altistuvan keuhkoklamydialle useita kertoja elämänsä aikana. Altistuksen kansanterveydellinen merkitys on ollut tutkijoiden kiinnostuksen kohteena aina keuhkoklamydiabakteerin tunnistamisesta 1980-luvulla lähtien. Arviolta 5–10 % ...

Milla Katajisto keuhkosairauksien erikoislääkäri, osastonlääkäri HYKS Sydän-keuhkokeskus Kliinistä työtä tekevälle on tuttua, että COPD-potilaiden suorituskyvyssä on valtavaa vaihtelua, joka ei selity pelkästään taudin vaikeusasteella tai muilla sairauksilla. Tutkimustietoa fyysisen aktiivisuuden tärkeydestä keuhkoahtaumataudissa on saatu runsaasti 2000-luvulla, ja erot potilaiden välillä suorituskyvyssä ja taudin invalidisoimisen asteessa selittää suurelta osalta liikunnallinen aktiivisuus tai sen puuttuminen. Tämän vahvisti ...

Mirkka Heinonen FT, erikoistuva sairaalageneetikko VSSHP/Tyks-Sapa Liikelaitos, Lääketietellinen genetiikka Monitekijäisten tautien genetiikka ja siten myös niiden syiden, ennustettavuuden ja parantamisen mahdollisuudet ovat hyvin monimutkainen verkosto, joka koostuu monen eri geenin, kudoksen ja ympäristön yhteisvaikutuksesta. Immuniteetin häiriötilat aiheuttavat suuren osan yleisimmistä sairauksista ja vaikuttavat myös syövän etiologiassa. Immuniteetti on itsessään monitasoinen järjestelmä, jossa yhden pienenkin vaikuttajan ...

Peter Plaschke LT, erikoislääkäri ja konsultti Allergiaklinikka, Gentoften sairaala sekä Københavns Privathospital Astma ja keuhkoahtaumatauti ovat obstruktiivisia keuhkosairauksia, joiden välillä on monia yhtäläisyyksiä, mutta myös tärkeitä eroja. Aiemmin molempien tautien hoitoon oli käytettävissä vain astmalääkkeitä. Nyt tautien ylläpitohoidot eroavat kuitenkin merkittävästi toisistaan, joten tarkka diagnostiikka on toivottavaa. Astma Astman kliinisiä tyyppipiirteitä ovat useimmiten kohtauksittaiset oireet, ...