Keuhkosyövän seulonta on tuottanut lupaavia tuloksia. Suuressa, yli 50 000 tutkittavan tietoihin perustuneessa amerikkalaisessa NLST-tutkimuksessa todettiin vuonna 2011, että pieniannos-TT-seulonta pienensi kuolleisuutta 20 %. Tämän tutkimuksen perusteella seulonta otettiin käyttöön useilla alueilla Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Useimmissa Euroopan maissa päätettiin odottaa vastaavan suuren alankomaalaisen seulontatutkimuksen eli NELSON-tutkimuksen tuloksia. NELSON-tutkimuksessa arvioitiin pieniannos-TT-seulonnan vaikutusta keuhkosyöpäkuolleisuuteen, ja siihen osallistui ...

Keuhkosyöpäalan maailmankonferenssi järjestettiin tänä vuonna Torontossa syyskuun lopussa. Yli 7 000 osallistujaa oli kerääntynyt kuuntelemaan tuoreimpia uutisia keuhkosyövän alalta. Esitelmien aiheet vaihtelivat laajasti seulonnasta ja radiologisista tutkimuksista eri hoitomodaliteetteihin, keuhkosyövän psyykkisiin aspekteihin ja laboratoriotutkimukseen. PACIFIC-tutkimus Suurimpiin uutisiin kuului PACIFIC-tutkimusta koskenut esitelmä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin parantamaan elossaolotuloksia potilailla, joilla oli paikallisesti edennyt ei-pienisoluinen keuhkosyöpä. Potilaille, joilla ...

Ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä on etiologisesti ja hoidollisesti merkittäviä alaryhmiä. Keskeisimmät geenimuutokseen perustuvat alaryhmät liittyvät epidermaalisen kasvutekijäreseptorin (EGFR) ja KRAS-geenin aktivoiviin mutaatioihin sekä ALK-geenin fuusioon. Omissa tutkimuksissamme olemme osoittaneet, että EGFR-mutaatioita esiintyy noin 11 prosentilla, KRAS-mutaatioita noin 25 prosentilla ja ALK-fuusioita vajaalla kolmella prosentilla suomalaisista ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavista potilaista.1,2 EGFR-mutaatioita ja ALK-fuusioita esiintyy pääsääntöisesti ei-tupakoivilla potilailla ja ...

Vuosien kestoisen hiljaiselon jälkeen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitoon on tullut viimeisten kymmenen vuoden aikana uusia lääkehoitoja. Perinteisten solunsalpaajien rinnalle ovat tulleet täsmälääkkeet sekä immunologiset hoidot. Tässä katsauksessa käsittelen keuhkosyövän nykyistä lääkehoitoa Suomessa. Liitännäislääkehoidot Leikkauksen jälkeisen liitännäissolunsalpaajahoidon on todettu vähentävän taudin uusiumia ja parantavan elossaoloa. Meta-analyysien perusteella hyöty on rajoittunut asteen II ja III kasvaimiin (OS HR ...

Keuhkosyöpäpotilaan hoitopäätös tehdään moniammatillisessa hoitokokouksessa ja päätökseen vaikuttavat niin kasvaimeen kuin potilaaseenkin liittyvät tekijät. Sairauden mikroskooppisen diagnoosin ja levinneisyyden perusteella voidaan arvioida eri hoitojen mahdollista tehoa. Potilaan yleiskunnon, muiden sairauksien ja keuhkojen toimintakyvyn pohjalta voidaan määritellä, mitä hoitoja potilaalle voidaan antaa niin, että hoidosta odotettavissa oleva hyöty ylittää siitä mahdollisesti aiheutuvat haitat. Sädehoitoa käytetään ei-pienisoluisessa ...

Vuonna 2014 Suomessa todettiin kaikkiaan 2 616 uutta keuhkosyöpää.1 Keuhkosyövistä 85–87% on ei-pienisoluisia syöpiä ja näistä vain 20–25 % soveltuu leikkaushoitoon.2 Suorituskyvyn ja taudin levinneisyyden puolesta leikkauskelpoisilla potilailla leikkaus on edelleen ensisijainen hoitomuoto. Modernin keuhkosyöpäkirurgian suuntauksena on ollut potilaan säästäminen niin lähestymistavan (mini-invasiivisuus) kuin keuhkokudoksen poiston laajuuden suhteen. Keuhkonpoistojen osuus on laskenut ja toimenpiteiden kirjo ...