Suurella osalla aivoinfarktipotilaita todetaan kognitiivisia eli tiedonkäsittelytoimintoihin liittyviä oireita sairastumisen alkuvaiheessa.1 Lisäksi tiedetään, että aivoinfarktin jälkeinen sairastumisvaiheen neuropsykologinen kognitiivinen oirekuva ennustaa hyvin monenlaisia tekijöitä, kuten mielialaoireita2 ja työhön paluuta.3 Kognitiivisten oireiden on myös todettu lievittyvän seurannassa.4,5 Tutkimuksista suurin osa on tehty ikääntyneillä. Aivoinfarktiin sairastuneista neljäsosa on kuitenkin työikäisiä6 ja työikäisten sairastuminen on yhteiskunnalle kalliimpaa sairastumiseen ...

Osallistuminen ja autonomia kuntoutuksen päämääräksi

| Maarit Karhula | 22. Maalisras 2017 kl. 5:33 | ,

Tässä artikkelissa kuvataan ICF-luokitusta toimintakyvyn arvioinnin viitekehyksenä ja painotutaan erityisesti kuntoutujan kokeman osallistumisen arviointiin. Artikkelissa esimerkkinä tuodaan esille MS-tautia sairastavilla validiksi todettu IPA-kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä (Impact on Participation and Autonomy). Kyseessä on toimintakyvyn itsearviointimenetelmä aikuisille, joilla on fyysisiä toimintarajoitteita.1 Artikkeli pohjautuu kahteen IPA:aa käsittelevään tutkimukseen: suomenkielisen IPA:n psykometrisiä ominaisuuksia arvioivaan tutkimukseen2 sekä ...

Säännöllisen liikunnan merkitys sepelvaltimotautipotilaan terveydelle ja hyvinvoinnille on kiistämätön.1 Tieteellinen näyttö liikunnan hyödyistä ja vaikuttavuudesta on vahva sekä sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisyssä että hoidossa ja kuntoutuksessa iästä ja sukupuolesta riippumatta. Liikuntapainotteiset sydänkuntoutusohjelmat vähentävät sepelvaltimotaudista johtuvaa kuolleisuutta ja sairastuvuutta verrattuna tavanomaiseen sepelvaltimotautipotilaan jatkohoitoon. Säännöllinen kestävyysliikunta, lihasvoimaharjoittelu ja riittävä hyöty- ja arkiliikunta ovat keskeisiä sekä toipilasvaiheen kuntoutuksessa että kunnon ...