Pahenemisvaiheiden eli relapsien itsenäistä vaikutusta multippeliskleroosin (MS-taudin) taudinkulkuun tutkitaan edelleen. Kaksi uutta tutkimusta on tuottanut keskenään vastakkaiset tulokset.1,2 Tuoreessa tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa arvioitiin relapsien vaikutusta relapsoivaa MS-tautia sairastavien potilaiden neurologiseen toimintakykyyn 20 vuoden ajalta kerättyjen rekisteritietojen pohjalta. Tutkimus julkaistiin Multiple Sclerosis and Related Disorders -lehdessä keväällä 2019.3  Menetelmät Tutkimuksessa analysoitiin tietoja kaikista Tanskassa asuneista, relapsoivaa MS-tautia ...

Heikko kiinnittyminen MS-taudin taudinkulkuun vaikuttavaan lääkehoitoon voi johtaa puutteelliseen lääkehoidon tehoon. Tutkimme aktiivisen MS-taudin Kela-korvattavien lääkkeiden adherenssia, persistenssiä ja eri valmistemuotojen osuuksia uusista lääkealoituksista Suomessa vuodesta 2005 vuoteen 2018 ulottuvalla tarkastelujaksolla. Käytimme Kelan kansallisia lääkekorvaus- ja eResepti-tietokantoja rekisteritutkimuksemme tietolähteenä. Tulokset esitettiin ECTRIMS-kongressissa Tukholmassa syyskuussa 2019.  Tutkimuksessa olivat mukana tutkimusjakson aikana Suomessa aktiivisen MS-taudin hoitoon Kelan ...

Terveyskylän Aivotaloon avattiin alkuvuonna 2018 MS-tautia ja sen hoitoa käsittelevä ja MS-tautiin sairastuneen pärjäämistä tukeva verkkosivusto. Sivuston on laatinut kansallinen kliinikoista, tutkijoista ja potilaista koostuva työryhmä. Sivusto löytyy verkko-osoitteesta www.terveyskyla.fi/aivotalo/sairaudet/ms-tauti. Terveyskylä oli tullut Turun yliopistolliseen keskussairaalaan (Tyks) ensimmäisten talojen yhteyshenkilöiden aloitettua jo noin vuotta aiemmin. Monet tunnistivat jo Terveyskylän hahmot, jotka kukin tavallaan tervehtivät avoimen ...

MS-taudin Käypä hoito -suosituksen päivitys valmistui helmikuussa.1 Suosituksen edellinen päivitys oli vain neljä vuotta vanha eli vuodelta 2015. MS-taudin hoito on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti ja siksi päivitys oli ajankohtainen. Esimerkiksi uusia immuunipuolustukseen vaikuttavia lääkehoitoja erityisesti erittäin aktiiviseen MS-tautiin on tullut markkinoille viimeisimmän päivityksen jälkeen. Lisäksi vuonna 2017 julkaistiin uudet MS-taudin diagnostiset kriteerit eli McDonaldin ...

MS-tauti on monimuotoisia oireita aiheuttava autoimmuunisairaus. Oireet määräytyvät keskushermoston tulehduspesäkkeiden sijainnin ja koon mukaan.1 Tieto virtsarakon toimintahäiriöistä on huomioitu sairautta koskevassa kirjallisuudessa jo vuosikymmeniä,2 mutta vasta myöhemmin on tunnistettu sairauteen liittyvät suolentoimintaoireet. MS-tautia sairastavien seksuaalitoimintojen monisyiset haasteet tiedostetaan nykyisin aiempaa aktiivisemmin. Edelleen kaikki nämä ns. näkymättömät oireet jäävät kuitenkin usein terveydenhuollossa liian vähälle huomiolle. Virtsarakon ...

Kognitiivisten toimintojen heikentyminen voi kuulua MS-taudin (multippeliskleroosin eli pesäkekovettumataudin) ensimmäisiin oireisiin, ja sillä on huomattava vaikutus sairastuneen terveyteen liittyvään elämänlaatuun.1,2 Kognitiivisten toimintojen heikentymistä ilmoitetaan esiintyvän noin 43–70 prosentilla MS-tautia sairastavista.2,3 Tämä arvio voi kuitenkin olla todellista pienempi, sillä se perustuu lähinnä poikittaistutkimuksiin, jotka eivät aina kuvasta taudin kaikkia vaiheita; esimerkiksi toissijaisesti etenevän MS-taudin myöhäisvaiheessa olevia ...

MS-tauti (multippeliskleroosi eli pesäkekovettumatauti) on pitkäaikaissairaus, joka vaurioittaa keskushermostoa ja heikentää siten vähitellen monia toiminnallisia järjestelmiä.  Liikuntaharjoitteluun – joka määritellään suunnitelmalliseksi, systemaattiseksi, strukturoiduksi fyysiseksi aktiivisuudeksi – on kiinnitetty viime vuosikymmeninä yhä enemmän huomiota, ja kehitys on ollut voimakasta erityisesti MS-potilaiden kohdalla. Rasittavan liikunnan varovaisesta suosittelusta MS-potilaille on siirrytty yhä laajemmin kannustamaan näitä potilaita liikkumaan aktiivisesti.  ...

Aaltomaisen MS-taudin valkean aineen paikalliset leesiot kuvantamistutkimuksissa ja muutokset selkä-ydinnesteen proteiinifraktioissa ja solukuvassa ovat merkkejä tulehdusmekanismien aktivoitumisesta paikallisesti aivokudoksessa. Jo pitkään on tiedetty, että näiden löydösten taustalla on valkosolujen kertyminen tulehdussolurykelmiksi valkeaan aineeseen1 ja aivokudoksen omia rakenteita tunnistavien T- ja B-lymfosyyttien muodostuminen2 Syyt autoreaktiivisten lymfosyyttien epätavalliseen aktivoitumiseen MS-potilailla tunnetaan edelleen vain joiltain osin, mutta luontaisen ...

MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyä heikentävä neurologinen sairaus. Taudin esiintyvyyden on todettu suurenevan siirryttäessä päiväntasaajalta pohjoiseen päin.1 Suomi kuuluukin muiden Pohjoismaiden tapaan korkean MS-riskin alueeseen (esiintyvyys yli 70/100 000).2 Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa on raportoitu MS-taudin kansalliseksi esiintyvyydeksi viimeisimmissä tutkimuksissa 167–208/100 000, mutta kansainväliseen vertailuväestöön standardoitujen epidemiologisten lukujen vähäinen raportointi vaikeuttaa kansainvälisiä ...

Immunomoduloivaa hoitoa saavilla multippeliskleroosi- eli MS-potilailla esiintyy harvinaista mutta vakavaa keskushermostotautia, progressiivista multifokaalista leukoenkefalopatiaa (PML). PML-tautiin liittyy aivojen valkean aineen paikallinen vaurioituminen, mikä on seurausta virusinfektiosta aivojen myeliiniä eli hermovaippaa tuottavissa hermotukisoluissa. Tämän virusinfektion aiheuttajaksi tiedetään JC-polyoomavirus (Kuva 1).1 Tautiin ei ole parantavaa hoitoa ja sen ennuste on huono: arviolta 30 % PML-tautia sairastavista MS-potilaista ...