Nivelreuman hoidon uusi läpimurto

Reumasairaudet | Lars Erik Kristensen | 18. Helmi 2019 kl. 12:56 | ,

Vuoden 2018 ACR-konferenssissa Chicagossa esiteltiin paljon kiinnostavaa tietoa. JAK-estäjiä koskevat uudet tulokset olivat kuitenkin mielestäni kaikkein merkittävimpiä. Kliinisessä käytössä on jo kaksi myyntiluvallista JAK-estäjää, barisitinibi ja tofasitinibi, ja kehitteillä on kaksi uutta valmistetta, filgotinibi ja upadasitinibi. ACR-konferenssissa esiteltiin tutkimustietoa kaikista neljästä JAK-estäjästä. Läpimurtohoitoja Olen itse päässyt näkemään, miten biologinen lääkehoito mullisti reumapotilaiden hoidon. Myönnän, etten ...

Tuulikki Sokka-Isler professori, oyl Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden laitos sekä Keski-Suomen keskussairaala Biologiset lääkkeet tuotetaan tai uutetaan biologisesta lähteestä eli elävästä organismista tai solusta. Niiden vaikutus kohdistuu taudinkulun kannalta kriittisiin molekyyleihin. Biologiset lääkkeet saatiin reumapotilaiden käyttöön lähes 20 vuotta sitten. Ne ovat varsin tehokkaita, turvallisia ja helppokäyttöisiä ja ovat parantaneet monen potilaan elämänlaatua. Biologiset lääkkeet ovat ...

Markku Hakala dosentti, erikoislääkäri Tampere   Kai Immonen LT, osastonylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala Amyloidoosin (AA-amyloidoosi) riski nivelreumassa liittyy hoitoresistenttiin sairauteen. Niinpä hoitotulosten yhä parantuessa kokemuksemme amyloidoosin hoidosta on jäämässä vähäiseksi. Tämä artikkeli valottaa amyloidoosin hoitotuloksia. Vaikka kliinisen, erityisesti munuaisten vajaatoimintaan johtaneen amyloidoosin ennuste on tunnetusti huono, niin biologisen lääkkeen onnistunut valinta saattaa muuttaa ennustetta ja estää ...

Markku Mali LT, reumatologi TYKS, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, medisiininen toimialue, reumatologinen vastuualue ja Turun yliopisto Fibromyalgia on nivelrikon jälkeen toiseksi yleisin kroonisten tuki- ja liikuntaelinkipujen aiheuttaja.1 Fibromyalgiaa tulee epäillä aina, jos potilaalla on pitkäkestoista, laaja-alaista ja erityisesti tuki- ja liikuntaelimistöperäistä kivuliaisuutta (kipu, särky, kolotus, käsittelyarkuus), joka ei riittävästi selity vammalla, vauriolla tai inflammaatiolla. Noin 4 %:lla ...

Maarit Tarkiainen lastentauteihin erikoistuva lääkäri, tohtorikoulutettava HUS Lastenklinikka ja Helsingin yliopisto Biologiset lääkkeet ovat olleet hoitovaihtoehto hankalassa lastenreumassa yli 15 vuoden ajan. Kansainvälisesti on herännyt huoli niiden haittavaikutuksista pitkäaikaiskäytössä. Tässä seurantatutkimuksessa1 selvitimme biologisten lääkkeiden aikaisia haittatapahtumia lastenreumaa sairastavilla potilailla.   Potilaat ja menetelmät   Tiedot haittatapahtumista kerättiin potilaskertomuksista 348:lta lastenreumaa tai kroonista uveiittia sairastavalta potilaalta. ...

Pia Isomäki dosentti, sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri TAYS, Reumakeskus   Sytokiinit toimivat välittäjäproteiineina solujen välisessä viestinnässä tulehdusreaktion aikana. Sytokiineilla on keskeinen rooli nivelreuman patogeneesissä. Proinflammatoriset sytokiinit, kuten TNF, IL-1 ja IL-6, voimistavat niveltulehdusta mm. aktivoimalla immuunijärjestelmän soluja, edistämällä tulehdussolujen kulkeutumista niveliin ja lisäämällä luuta ja rustoa tuhoavien entsyymien tuotantoa. 1 Nivelreuman hoitoon käytettävistä biologisista lääkkeistä ...

Pia Yli-Kankahila fysioterapeutti YAMK HUS, HYKS Sisätaudit ja Kuntoutus, Apuvälinekeskus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ei ole aikaisemmin ollut yhtenäisiä käytäntöjä eikä periaatteita, millä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä on luovutettu reumaa sairastaville potilaille. HYKS-alueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa vuosille 2013–2016 lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on, että apuvälineiden luovutuksessa noudatetaan yhtenäisiä käytäntöjä.1 HYKS:n Erva-järjestämissopimuksessa on määritetty, että Eksote-, HUS- ja ...

Sakari Jokiranta LKT, dos., kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri lääketieteellinen johtaja, Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy, Helsinki yliopistotutkija, Tutkimusohjelmayksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Suurikokoisten biologisten lääkkeiden immunogeenisuus on varsin pitkään tunnettu ilmiö. Immunogeenisuus on merkittävää etenkin useiden vasta-ainerakenteisten lääkkeiden osalta.1 Siten ei olekaan yllättävää, että Euroopan lääkeviranomainen on luonut ohjeistuksen immunogeenisuuden testaamiseksi biologisten lääkkeiden myyntilupaprosessiin liittyen.2 Eniten kliinistä ...

Heikki Relas LT, reumatologi, siirtymävaiheen vastuulääkäri HUS HYKS:n Reumaklinikan siirtymävaiheen poliklinikalla hoidetaan ja seurataan HUS-alueen lastentautien poliklinikoilta aikuispoliklinikalle siirtyviä reumapotilaita. Siirtyminen tapahtuu yleensä 16–18 vuoden iässä. HYKS:n siirtymävaiheen JIA-potilaista (JIA, juveniili idiopaattinen artriitti) noin 12 %:lla diagnoosina oli juveniili spondylartriitti (M08.1) vuonna 2013 (Kuva). Tässä artikkelissa käsitellään tätä varsin pienen potilasryhmän reumatautia. Luokittelu Juveniili spondylartriitti ...

Jukka Tolonen sisätautien ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri, LT HYKS Sisätaudit ja kuntoutus, Sisätaudit Suomessa on noin 1 500 SLE-potilasta, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa tai -tutkimuksia. Tauti on tavallisempi naisilla, ja vajaalla puolella on diagnoosi asetettu 30. ikävuoteen mennessä.1 SLE:n neurologiset manifestaatiot eivät ole tavallisia, mutta saattavat päivystyksessä olla hyvinkin moninaisia ja aiheuttaa päivystävälle lääkärille sekä diagnostisia että ...