Metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen arvioidaan lisääntyvän hälyttävällä nopeudella ympäri maailman, eikä se ole enää ainoastaan länsimaiden ongelma, vaan kehittyvät taloudet kirivät meitä kiinni kovalla vauhdilla. Liikalihavuus ja rasvakudoksen toiminnan heikkeneminen altistavat metabolisten sairauksien kehittymiselle. Verisuonten ja niitä verhoavien endoteelisolujen on osoitettu viimeaikaisissa tutkimuksissa osallistuvan aktiivisesti eri kudosten kasvun ja toiminnan säätelyyn. Vuonna 2016 ...

Sekä korkeaan että matalaan lämpötilaan liittyy maailmanlaajuisesti lisääntynyt sairastavuus ja kuolleisuus. Jopa 8 % väestön kuolleisuudesta arvellaan johtuvan ei-optimaalisista lämpötiloista, pääasiassa kylmästä.1 Kylmään ympäristöön liittyvät fysiologiset vasteet voivat pahentaa sairauden kulkua ilman että kehon lämpötila laskee. Kylmästä aiheutuu eniten terveyshaittoja ikääntyville sekä henkilöille, joilla on yleistilaa heikentävä krooninen sairaus.2,3 Viime aikoina yhä useammassa väestötutkimuksessa on ...

Lihavuus lisää useiden kroonisten tautien riskiä. Lihavuuden hoidon vaikuttavuus ruokavalioon ja liikuntatottumuksiin vaikuttavilla elintapainterventioilla on rajallinen, eikä lääkehoidollakaan saavuteta merkittäviä tuloksia pitkän ajan seurannassa. Vaikeasti ja sairaalloisesti lihaville lihavuuden leikkaushoidolla pyritään saamaan aikaan painonlasku vaikuttamalla ravinnon saannin määrään, ravintoaineiden imeytymiseen suolistossa tai näiden yhteisvaikutukseen muuttamalla mahalaukun ja suoliston anatomiaa. Lihavuuden hoitosuositusten mukaan kirurgista hoitoa voidaan ...

Nykyiset terveysliikuntasuositukset aikuisille suosittelevat joko 2,5 h reipasta tai 1,25 h rasittavaa kestävyysliikuntaa viikossa. Suositukset ovat samanlaiset sekä terveelle väestölle että diabetesta sairastaville henkilöille. Liikuntaharjoittelu on todettu veren glukoositasapainon säätelyssä yhtä tehokkaaksi kuin lääkehoito tai ruokavalio.1 Kuitenkaan noin kolmannes maailman aikuisväestöstä ei täytä näitä liikuntasuosituksia.2 Diabetesta sairastavista henkilöistä vain alle puolet kertoo harrastavansa liikuntaa säännöllisesti.3 ...

Diabetes on kasvava kansanterveysongelma niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Arviolta 415 miljoonaa ihmistä sairasti diabetesta vuonna 2015 ja määrän ennustetaan nousevan 642 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä.1 Suomessa jo noin 550 000 henkilöä sairastaa diabetesta. Heistä 500 000:lla, eli noin 10 %:lla väestöstä, on tyypin 2 diabetes.2 Väestön ikääntyminen, epäterveellinen ravinto, vähäinen liikunta ja ylipaino ovat ...

Perusterveydenhuolto Suomessa rahoitetaan pääosin julkisin varoin. Tästä johtuen suurin osa kansansairauksien hoidosta keskittyy julkiseen perusterveydenhuoltoon. Koska II-tyypin diabetes (T2D) komplikaatioineen on paljon kustannuksia tuottava sairaus,1,2 pääosa näistä potilaista hoidetaan julkisessa perusterveydenhuollossa. Vaikka julkisen sektorin tarjoama  hoito on käyttäjälleen edullista, osa II-tyypin diabeetikoista ei käy diabeteksen hoitojärjestelmän edellyttämissä seurannoissa. Syiden tähän on raportoitu olevan sangen vaihtelevat.3-5 ...